Itärajan vartijat 1 - 4

Osa 1: Keskiaika - Lena Huldén

"Keskiaika kattaa yli 350 vuotta Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa. Kristinusko syrjäytti vanhat pakanauskonnot, ja hämäläiset, suomalaiset ja karjalaiset tulivat osaksi Ruotsin valtakunnan rahvasta. Suomen alueet liitettiin länsieurooppalaiseen kulttuuripiiriin, ja Ruotsin itärajasta tuli pysyvä konfliktien tyyssija laajenevan Ruotsin ja Novgorodin välillä. Tuolla rajalla kulki myös ortodoksisen ja katolisen kirkon välinen raja. Aikakaudella tiedon kulku ja liikenneyhteydet olivat hitaita, ja valtakunnan eri osat joutuivat hoitamaan puolustuksensa varsin itsenäisesti. Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Ruotsi ja Novgorod pyrkivät ensimmäisen kerran luomaan valvotun rajan suomalaisten erämaiden läpi.

Tämä kirja on neliosaisen, Ruotsin itärajaa vuoteen 1809 asti käsittelevän kirjasarjan ensimmäinen osa."

Osa 2: 1500-luku - Hannu Kujanen ja Lars-Folke Landgrén

"Kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin hallitsija, Kalmarin unioni hajosi ja modernin Ruotsin perustaa alettiin luoda. Hallintoa tehostettiin ja samalla sotajoukkoja uudistettiin. Ruotsin keskusvallan syntyminen johti konflikteihin myös itärajalla, kun ruotsalaiset ja suomalaiset uudisasukkaat asuttivat sovitun rajalinjan itäpuolisia metsiä.

Eerik XIV:n ja Juhana III:n aikana Ruotsin raja työntyi yhä syvemmälle itään. Eerik XIV:n valtakaudella Ruotsi valloitti Pohjois-Viron ja sen tärkeän kauppapaikan Tallinnan. Juhanan pitkään valtakauteen kuuluu julma ja verinen pohjoismainen 25-vuotinen sota eli pitkä viha (1570-1595), jota käytiin Ruotsin ja Venäjän välisellä rajalla Liivinmaalta Karjalaan.

Tämä kirja on neliosaisen, Ruotsin itärajaa vuoteen 1809 asti käsittelevän kirjasarjan toinen osa."

Osa 3: 1600-luku - Tom Gullberg ja Mikko Huhtamies

"Ruotsin suurvalta-aika on ensimmäinen kausi maan itärajan historiassa, jolloin jonkinasteista rauhaa on ilmassa. Ruotsin kruunu kävi 1600-luvulla sotaa etupäässä etelässä sillä aikaa kun Venäjää heikensivät sisäiset ongelmat. Raja oli niin kaukana, että sitä oli vaikea hallita, ja vuosisataa leimaavatkin hallinnon ja puolustuksen organisoinnin ongelmat.

Tämä kirja on neliosaisen, Ruotsin itärajaa vuoteen 1809 asti käsittelevän kirjasarjan kolmas osa.

Osa 4: 1700-luku - Joachim Mickwitz ja Jyrki Paaskoski

"Suuren Pohjan sodan aikana Ruotsi menetti asemansa Pohjois-Euroopan suun aitana. Venäjä onnistui Pietari Suuren johdolla järjestäytymään niin, että valtakunnan valtavat resurssit voitiin ottaa kruunun ja sotaväen avuksi. Vuosisadan kuluessa Ruotsi menetti asteittain alueitaan idässä, kunnes lopulta koko Suomi jouduttiin luovuttamaan Haminan rauhassa Venäjälle.

Hattujen sota 1742-1743 ja Kustaa III:n sota 1788-1790 olivat yrityksiä palauttaa Ruotsin suurvalta-asema. Tätä tarkoitusta varten rakennettiin linnoituksia, mm. suurenmoinen Viapori, josta tuli Ranskan avustusten ansiosta Pohjolan Gibraltar. Tappio 1808-1809 sinetöi Suomen kohtalon ja hautasi Ruotsin ajatukset revanssista. Suomen rooli Ruotsin itärajan vartijana oli ohi.

Tämä kirja on neliosaisen, Ruotsin itärajaa vuoteen 1809 asti käsittelevän kirjasarjan neljäs osa."

Childts 2004-2005, 1. painos. Kovakantinen.

Kansipapereissa hieman kulumaa.