Jäämeren suomalaiset Kirja Ruijasta T Robersen

Pyrin asianmukaisesti kertomaan korttikohteen kunnon. Ole kuitenkin hyvä ja tarkasta kohteen kunto vielä kuvasta!

Pohjois-Skandinaviassa on tapahtunut ihmisten siirtymistä alueelta toiseen aina kivikaudelta lähtien. Kun Pohjoismaiden rajat asetettiin, vaikeutui ihmisten siirtyminen toisen valtakunnan alueelle. Se ei kuitenkaan loppunut tyystin. Onhan Skandinavian mailla aina ollut Eurooppaa ja muuta maailmaa lempeämmät rajat. 1850-luvulla Suomessa vallitsi suuret katovuodet. Useana vuonna peräkkäin halla palellutti kaiken kasvimailla viljellyt kasvikset ja pelloilla viljellyn viljan. Suomeen syntyi suuri nälänhätä. Ihmiset olivat kuulleet, että Ruijassa on meri täynnä kalaa ja sitä on helppo pyytää. Kaikki saavat syödä kalaa niin paljon, kuin haluavat. Näin nälkä pakotti suuret suomalais-joukot siiertymään Ruijaan ruuan perään. Monet muuttivat tämän vaivalloisen matkan perheineen, mutta useat muuttivat yksin tai porukassa. Jotkut hevosilla, useimmat jalan kävellen tai hiihtäen. Ei ole tarkoin tiedossa kuinka paljon suomalaisia siirtyi Ruijaan näiden nälänhätävuosien aikoihin. Toinen suuri suomalaisten muuttoaalto Ruijaan tapahtui 1960- ja 70-luvulla. Ruijassa oli hyvät kalasaaliit ja kalatehtailla huutava pula työvoimasta. Suuret määrät suomalaisia opiskelijoita muutti sesonkitöihin Ruijan kalatehtaille. Monet olivat työssä vuoden pari ja kun saivat kokoon riittävästi rahaa, he palasivat takaisin Suomeen opiskelemaan. Moni suomalainen nuori opiskelijatyttö/poika kohtasi rakkauden Ruijassa. Karski ruijalaispoika valloitti pellavatukan sydämen ja niin syntyi lukuisat norjalais- suomalaiset perheet. Näihin liittoihin syntyi lapsia. Olot Norjassa olivat hyvät. He viihtiyvät Ruijassa ja sen vuoksi eivät palanneet Suomeen. Nykyvuosina on myös tapahtunut runsaasti suomalaisten siirtymistä Ruijaan ja koko Norjan alueelle. Useilla aloilla Norjassa on ollut huutava työvoimapula. Suomalaiset hyvinkoulutetut nuoret ammatti-ihmiset ovat lähteneet töihin Norjaan paremman palkan vuoksi. Heistä useat ovat olleet Norjassa vain muutaman vuoden ja palanneet kotimaahansa. Monet ovat päättäneet jäädä Norjaan pysyvästi. Myös monet uussiirtolaiset ovat perustaneet perheen norjalaisen kanssa. Suomalaista siirtolaisista ja heidän vaiheistaan ei ole kirjoitettu paljoakaan. Samuli Paulaharju teki 1920 luvulla useita matkoja Ruijaan. Hän kuvasi ja haastatteli suomalaisia siirtolaisia. Näistä syntyi kaunis kuvakokoelma ja mm kirja Ruijan suomalaisa. Myöhemmin Idar Kristiansen kirjoitti kirjoja mm kirjan Polut johtavat merelle. Näiden jälkeen Ruijan siisrtolaisita ei ole jukaistu kirjoja eikä tehty juuri muutakaan dokumenttia.



Muistathan pitää osoitetietosi ajan tasalla Huutonetin kotisivulla.