Jarkko Laine: Jumala saalistaa öisin
Kuvaus
Runoja.
Teoksen nimi viittaa kohtaloon, kuolemaan tai johonkin selittämättömään voimaan, joka operoi varjoissa. "Jumala" ei tässä välttämättä ole uskonnollinen hahmo, vaan pikemminkin armoton totuus tai aika, joka korjaa satoaan ihmisten nukkuessa.
Runoissa korostuvat luopuminen, yksinäisyys ja elämän rajallisuus. Laine tarkastelee maailmaa usein yön ja hämärän läpi, jolloin päivän melu on vaimennut ja ihminen jää paljaaksi omien ajatustensa kanssa.
Laineelle tyypillinen urbaani kaupunkimiljöö on läsnä, mutta nyt se on autio, sateinen ja hieman uhkaavakin. Runon "minä" liikkuu tyhjillä kaduilla ja tarkkailee valoja, jotka heijastuvat märästä asfaltista.
Kieli on tiivistä, kirkasta ja älyllistä. Vaikka tunnelma on vakava, Laineen tavaramerkki – hienovarainen, hieman väsynyt ironia – kulkee mukana tekstien pohjavireenä.
Sidottu, kovakantinen.
Otava.
2005.
195 s.
Ei kynämerkintöjä.
