John Steinbeck - Helmi

John Steinbeck - Helmi.

TAMMI  1966  Pehmeäkantinen 118 sivua

Pokkari on hiukan kastunut ja lähinnä kansien sisäpuolella näkyy kastumisen jättämä jälki

Tyynenmeren rannalla köyhässä savimajassa asuu helmenkalastaja Kino vaimonsa Juanan ja pienokaisensa Coyotiton kanssa. He ovat intiaaneja ja elävät yksinkertaista, hyvää elämää. Eräänä päivänä Kinoa kohtaa melkein uskomaton onni. Hän löytää ihmeellisen helmen, maailman suurimman, puhtaimman ja hehkuvimman. Kinon sydän täyttyy loistavista toiveista. Hän näkee kuinka Coyotito, pikkupoika, saa tästä lähin elää ylellisyydessä – hän saa Yhdysvalloista tuodun merimiespuvun ja oppii lukemaan ja kirjoittamaan.

Uutinen helmestä leviää kuitenkin kulovalkean tavoin. Kaupungin valkoiset kauppiaat liittoutuvat tarjoamaan Kinon helmestä pilkkahintaa. Kun skorpioni puree Coyotitoa, valkoinen lääkäri viivyttää lapsen paranemista puristaakseen Kinosta irti kaiken mahdollisen. Lopulta helmi yritetään ryöstää ja Kino pakenee perheineen vuoristoon. Vähitellen Kino alkaa uskoa Juanan varoituksia, että helmi, suuri rikkaus, tuottaa vain onnettomuutta.

Kino ja Juana ovat köyhiä intiaaneja. Heidän asumuksensa on risumaja. Heidän pientä lastaan Coyotitoa puree skorpioni, mutta ahne valkoinen lääkäri ei hoida "eläimiä". Juana rukoilee, että Kino löytäisi helmen, jotta lääkärille voitaisiin maksaa, Coyotito on yhä sairaampi.

Toive käy toteen lokin munan kokoinen helmi löytyy, sen pinnassa kuvastuu valoisia kuvia. Lihava lääkäri haluaa helmestä osansa, pappi haluaa jotain seurakunnalle. La Pazissa helmen myynti ei onnistu. Risumaja tuikataan tuleen ja kun Kinon perhe lähtee myymään helmeä muualle niin ryöstökolmikko seuraa perässä.

Kino on yksinkertainen alistetussa asemassa oleva alkuasukas, jolla ei ole yhteisössään mahdollisuutta kohota, on hänellä helmi tai ei. Helmen ostajat liittoutuvat eivätkä osta Kinolta Helmeä vaan tarjoavat mitätöntä summaa, lääkäri sortaa koko perhettä.

Kinolla ei ole tukena kehittynyttä laillista yhteiskuntaa, jossa voisi toimia.
Juana huomaa miltei heti, että helmi on heitettävä  mereen. Kinolla on unelmia mutta ne hukkuvat vereen. Helmestä kuvastuu pääkallo.
Kino aistii kaiken tapahtuvan lauluina, kerronta on hyvin vivahteikasta.

Kinon, Juanan ja Coyotiton traagisen tarinan kautta Steinbeck osoittaa, että alistettu yksilö pysyy läävässään potkaisee häntä onni tai onnettomuus