Juha Ilvas: Reidar Särestöniemen maailma (sid. kirja 2020)

Erinomaisessa kunnossa oleva ja äärimmäisen harvinainen, vähän liikkuva taidekirja.

Julkaistu 1.1.2000. Art Fennica. 319 sivua, sidottu, kovakantinen. Rusaasti kuvitettu.

Kirja esittelee tunnetun Lapin taiteilijan Reidar Särestöniemen (1925-1981) elävänä ja värikkäänä persoonana, joka työskenteli koko elämänsä kotimaisemien keskellä Särestövaaran kupeessa Kaukosen kylässä Kittilässä. Särestö merkisti Reidarille maanpäällistä paratiisia, jossa hän saattoi luoda oman taiteensa paratiisin - hehkuvan värikylläiset fantasiamaalaukset ja arktisen pohjoisen luonnon voimalliset tulkinnat.

Taiteilijanuran eri vaiheet, omaperäisen maalaustekniikan hahmottuminen ja taitelijan keskeiset teemat käsitellään kirjassa kronologisessa järjestyksessä. Suuren sijan ovat saaneet myös Reidar Särestöniemen omat ajatukset ja käsitykset, jotka seuraavat Juha Ilveksen kirjoittamia taideteosten luonnehdintoja ja analyyseja. Kirjan lähes 200:n taideteoksen värikuvat ja kymmenet mustavalkoiset henkilövalokuvat antavat hyvän kokonaiskuvan taiteilijasta, jolle maalaaminen merkitsi elämisen riemua. Esillä on paljon yksityiskokoelmien merkkiteoksia, joista nyt on julkistu ensimmäisen kerran värikuvia.

Reidar Särestöniemi (vuoteen 1931 Kaukonen; 14. toukokuuta 1925 Kittilä – 27. toukokuuta 1981 Kittilä) on tunnetuimpia lappilaisia kuvataiteilijoita. Särestöniemi tunnetaan suurista ja värikylläisistä Lappi-aiheisista maalauksistaan. Hänen taiteensa lähtökohtana olivat Lapin luonto sekä maakunnan ihmiset ja uskomukset. Hän sai mainetta pohjoisena mystikkona, mutta sai vaikutteita myös eurooppalaisen modernismin tunnetuilta taiteilijoilta, venäläisestä taiteesta ja esihistoriallisista luolamaalauksista.

Särestöniemi opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa Helsingissä vuosina 1947–1952. Hänen opettajinaan olivat Aarre Heinonen, Erkki Koponen ja Olli Miettinen. Samaan aikaan hän kävi myös Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella, missä opettajina olivat Erkki Kulovesi ja Gösta Diehl. Särestöniemi seurasi myös yliopiston psykologian, filosofian ja taidehistorian luentoja. Hänen tuttavapiiriinsä kuului myös kirjailijoita ja hän kävi marxilaisten kokouksissa. Marxilaisuuden hän oli omaksunut jo lapsuuskodissaan. Vuosina 1954–1955 hän suoritti Sirola-opiston kurssin. Leningradin taideakatemian Ilja Repin -instituutissa Leningradissa hän opiskeli vuosina 1956–1959. Särestöniemi otti teoksillaan kantaa homoseksuaalisuuteen, joka oli tuohon aikaan rikos. Särestöniemen merkittävimpiin teoksiin kuuluva Kielto ja kaipaus kertoo taiteilijan omasta rakkaussuhteesta runoilija Yrjö Kaijärveen. Särestöniemi kuoli 27. toukokuuta 1981 äkillisesti sydämen voimakkaaseen rytmihäiriöön, jonka aiheutti unilääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutus.

Reidar Särestöniemen teoksia on kaikkiaan noin 1 500, joista noin kolmannes on Särestöniemi-museon hallussa. Särestöniemen teokset ovat kysyttyjä ja niiden arvot ovat nousseet merkittävästi. Tiettävästi arvokkain Särestöniemen teos on ollut Omakuva ja Ilves, joka myytiin huhtikuussa 2017 huutokaupassa Helsingissä 140 260 eurolla. Särestöniemi alkoi 1970-luvulla aktiivisesti puolustaa luonnonsuojelua Lapin teollistamissuunnitelmien edetessä. Ounasjoen patoamisuhka herätti huolta alueen luonnon säilymisestä, ja Särestöniemi tuki ympäristöliikkeen toimia luonnonsuojelun edistämiseksi.