Juha Numminen: TOINEN KUOLEMA tai Matti Rönkä: TAPPAJAN NÄKÖ

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Matti Rönkä: TAPPAJAN NÄKÖINEN MIES. 2011 Gummerus, Viktor Kärppä -pokkari (teoksen kolmas painos). 235-sivuinen nidottu kirja, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

 Tappajan näköinen mies (2002) on Matti Röngän esikoisdekkari. Tappajan näköinen mies on Viktor Kärppä, paluumuuttaja Sortavalasta. Mies on kova kuin jää, mutta sydämessä on sula paikka – ainakin äidille. Kärppä järjestelee asioita, rahasta, ja koettaa välttää suuria laittomuuksia. Kärppä ei ole syrjäytynyt, mutta hän elää ulkona kahdesta isänmaasta. Neuvostoliittoa ei enää ole, ja täysin suomalaiseksi häntä ei hyväksytä. Kärppä on luotettava mies, jolla on rehellinen naama. Hän hoitaa ja järjestää kaupat ja luvat, avustukset ja hakemukset. Ei varasta, ei sotkeennu huumeisiin ja pahoinpitelee vain lievästi. Eikä tapa, vaikka onkin tappajan näköinen mies. Asiat ovat hyvällä mallilla: töitä riittää, tyttöystävä tuntuu ymmärtävän yllättävän paljon asioita, ja uusi jäljityskeikka maistuu rahakkaalta. Kadonneen naisen etsintä kuitenkin sekoittaa Kärpän huolellisesti järjestetyn elämän. Äkkiä mikään ei ole niin kuin ennen. Ja muutkin naiset tuottavat vain lisää huolta ja epäilyjä.
 
Matti Rönkä (s. 1959 Outokumpu) on Helsingissä asuva toimittaja. Hän on valmistunut toimittajaksi Sanoma Oy:n toimittajakoulusta ja valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Hän työskentelee uutispäällikkönä Ylen tv-uutisissa. Matti Röngän esikoisteosta Tappajan näköinen mies (2002) on tähän mennessä seurannut seitsemän romaania. Viktor Kärppä, paluumuuttaja Sortavalasta, on päähenkilönä romaaneissa Tappajan näköinen mies (2002), Hyvä veli, paha veli (2003), Ystävät kaukana (2005), Isä, poika ja paha henki (2007), Tuliaiset Moskovasta (2009) ja Väärän maan vainaja (2011). Röngän kirjat ovat saaneet kiitosta kielestä, yhteiskunnallisuudesta ja huumorista. Teoksia on käännetty 12 kielelle. Esikoisteos ilmestyi Saksassa vuonna 2007 nimellä Der Grenzgänger, ja se piti hallussaan kriitikkojen suosituslistan kärkisijoja neljä kuukautta. Saksan ja Pohjoismaiden lisäksi hänen romaanejaan on julkaistu muun muassa Ranskassa ja Italiassa. Viktor Kärppä -romaanien pohjalta tehty 8-osainen tv-sarja Tappajan näköinen mies nähtiin MTV3:lla alkuvuodesta 2011 ja se keräsi miljoonayleisön. Matti Rönkä on saanut useita palkintoja: Vuoden johtolanka 2006 (Ystävät kaukana), Lasiavain 2007 (Ystävät kaukana), 2. sija Saksan vuoden parhaat rikosromaanit 2007 (Der Grenzgänger), 3. sija Deutscher Krimi Preis 2008 (Der Grenzgänger), Kultapokkari 2008 (Mies rajan takaa) ja Kalle Päätalo -palkinto 2009.

2.  Juha Numminen: TOINEN KUOLEMA. Päällys: Pekka Loiri. 1990 WSOY (toinen painos). 322-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Toinen kuolema (1988) on Juha Nummisen kuudes rikosromaani. Kaikella on hintansa. Ne maksavat, jotka elävät. Miksi Suomen ulkoministeri surmasi vaimonsa? Oliko teko traaginen vahinko vai harkittu murha? Oliko syynä mustasukkaisuus vai alkoholin aiheuttama harha? Vai piileekö taustalla jotain aivan muuta?

Juha Numminen (s. 1938 Helsinki) työskenteli pitkään toimittajana eri lehdissä, esim. Apu, Ilta-Sanomat, Suomen Kuvalehti, Seura ja Uusi Suomi. Hän on kirjoittanut elämäntapateoksia, ihmissuhdekirjoja, pakinoita ja reportaaseja sekä henkilökuvat Tapio Rautavaarasta (1978) ja Rainer Frimanista (1995). Neljä ensimmäistä jännitysromaaniaan Juha Numminen julkaisi Eero J. Tikan kanssa kirjailijanimellä Sulevi Manner. Omalla nimellään Numminen on julkaissut  17 rikosromaania (1983-2008); niistä ensimmäiset ovat Viimeiseen pisaraan (1987), Toinen kuolema (1988) ja Ristiretki (1989). Nummisen romaaneille on ominaista toiminnallisuus, vauhdikkuus ja teknisten yksityiskohtien tarkka kuvaus. Hänen maineensa jännitysromaanien tekijänä on merkillisen ristiriitainen. Häntä moititaan ja kiitetään samoista asioista: vauhdista ja tapahtumien hengästyttävästä vyörystä. Hänen rankkaan tyyliinsä liitetään usein määritelmä "kansainvälistä tasoa". Leo Stålhammar kirjoitti Toisen kuoleman (1988) arvostelussa Suomenmaassa: "Tämän hetken kotimaisten rikosromaanien tekijöitten joukossa on virtuoosimaisin kynänkäyttäjä Juha Numminen. Hän on synnynnäinen taituri, jolla sopiva annos kyynisyyttä höystää lennokasta journalistista otetta."

Sulevi Manner on salanimi, jolla Juha Numminen ja Eero J. Tikka kirjoittivat neljä dekkaria: Isä, mitä tapahtui? (1983), Ristilukki (1984), Susi (1985) ja Tervetuloa tuomiolle (1986). Susi-teos sai Suomen Dekkariseuran vuoden johtolanka –palkinnon 1986. Eero J. Tikka on julkaissut pseudonyymillä Raimo Karhila jännitysromaanit Pesonen (1981) ja Pesonen ja pankkimiehet (1982).