Juhana Torkki - Plutarkhos - Mielen tyyneydestä

Iätöntä viisautta mielenrauhan saavuttamisesta

Juhana Torkin suomentamat kreikkalaisen filosofin ja elämäkertakirjailijan Plutarkhosin tekstit puhuttelevat nykyihmistä ja tarjoavat oppeja mielentyyneyden saavuttamiseen.

Miten elää harmonisesti, vaikka maailma ympärillä kuohuu ja ajat ovat epävarmoja? Miten hallita omat tunnekuohut ja johtaa itseään kohti viisautta? Plutarkhos pohdiskeli näitä ajankohtaisia ja ajattomia teemoja Rooman valtakunnan suuruuden kaudella.

* * *

Plutarkhos kirjoitti Moralian tutkielmat ensimmäisen vuosisadan lopulla ja 100-luvun alkupuolella. Teoksen Mielen tyyneydestä Plutarkhos on osoittanut ystävälleen Pacciukselle tämän pyydettyä kirjeessä häntä kirjoittamaan tälle jotakin mielenrauhasta sekä eräistä Platonin Timaioksen kohdista. Plutarkhos joutui kirjoittamaan tutkielmansa kiireellä, sillä viestinviejä oli lähdössä pian takaisin. Niinpä hän sanoo käyneensä läpi muistiinpanojaan (??????????, hypomn?mata) ja keränneensä niistä mielenrauhaan liittyviä kohtia.

Plutarkhoksen käyttämä menetelmä on herättänyt tutkijoiden keskuudessa paljon keskustelua hänen käyttämistään lähteistä. Rudolf Hirzel pyrki osoittamaan, että suuri osa aineistosta olisi peräisin Demokritoksen teoksesta Mielentyyneydestä (???? ????????, Peri euthymi?s), osa tämän ajatuksia vastustaneen stoalaisen Panaitioksen kautta. Richard Heinze korosti Plutarkhoksen tutkielmien Mielen tyyneydestä ja Hyveestä ja paheesta yhteyttä: kumpikin palautuu stoalaiseen esikuvaan. Hän näki Mielen tyyneydestä -tutkielmassa yhteyttä myös kyynikko Bionin ja Ariston Khioslaisen filosofiaan.

Max Pohlenz taas katsoi, että tutkielma perustui epikurolaisiin lähteisiin, kuitenkin niin, että Plutarkhos lisäsi paljon omaa aineistoa, joka oli tarkoitettu sopimaan hänen ystävänsä luonteeseen ja tilanteeseen. Georg Siefert tuki enemmän näkemystä Demokritoksesta ja Panaitioksesta, keskittyen aineistoon, joka on peräisin Panaitioksen kadonneesta teoksesta, jonka vaikutusta on sekä Ciceron teoksessa Velvollisuuksista että Senecalla.

Kaikki nämä näkemykset voidaan kuitenkin myös kyseenalaistaa. On ehkä epätodennäköistä, että Plutarkhos olisi perustanut tutkielmansa lähinnä yhteen tai kahteen lähteeseen, kun hän itse antaa ymmärtää käyttäneensä eri puolilta kokoamaansa aineistoa ja kun hänen terminologiansa teoksessa vaikuttaa olevan varsin sekalaista.

Monet teologiset kirjailijat, kuten Basileios Suuri ja Johannes Khrysostomos sekä uudella ajalla Jeremy Taylor, ovat hyödyntäneet Plutarkhoksen tutkielmaa moraalisten ohjeiden lähteenä. Tutkielman käsikirjoitushistoria on huono, ja tekstin monet kohdat ovat turmeltuneet. Lampriaan tekemässä Plutarkhoksen teosten luettelossa tutkielma esiintyy numerolla 95. Plutarkhoksen teosta ei tule sekoittaa Senecan tutkielmaan Mielentyyneydestä (De tranquillitate animi).

Tutkielman on suomentanut Juhana Torkki osana sen mukaan nimettyä kokoelmaa Mielen tyyneydestä (Otava 2020), johon kuuluu myös kolme muuta tutkielmaa, Vihan hallinnasta, Turhasta uteliaisuudesta ja Lohdutukseksi puolisolle.