Kai Alhanen - John Deweyn kokemusfilosofia

Mitä on kokeminen? Miten ihminen voi oppia kokemuksistaan? Millä tavoin ihanteet syntyvät? Millaista on aito demokraattinen yhteiselämä? John Deweyn (1859–1952) omintakeinen filosofia on herättänyt uutta kansainvälistä mielenkiintoa viime vuosikymmeninä. Hän pyrkii purkamaan länsimaista ajattelua hallinneita vääristyneitä kahtiajakoja luonnon ja kulttuurin, mielen ja ruumiin, faktojen ja arvojen sekä yksilön ja yhteiskunnan välillä. Etenkin Deweyn käsitys inhimillisestä kokemuksesta on näissä pohdinnoissa tärkeä.

Teos tuo raikkaan ja ajankohtaisen filosofisen tuulahduksen viime vuosisadan alusta. Se on kattava yleistajuinen johdatus Deweyn ajatteluun, ja sitä voivat hyödyntää niin ?loso?t, kasvatuksen ammattilaiset, yhteiskuntatieteilijät, luonnontieteilijät, teologit, taiteentekijät kuin yhteiskunnalliset vaikuttajatkin.koja.

Sisällys

Johdanto

1.?Elämä ja kokemus
Antiikin filosofien käsitys todellisuudesta
Moderni kokemuskäsitys
Filosofian uudistamisen lähtökohdat
Kokeminen on vuorovaikutusta
Toiminta ohjaa kokemista
Kokemisen kehittyminen

2.?Ihmiskokemus
Kokemisen kehittyminen yhteistoiminnassa
Halu, muisti ja mielikuvitus
Älyllinen ajattelu
Kielelliset merkitykset, ihmismieli ja kommunikaatio

3.?Oppiminen elämisen etiikkana
Pohdinta ja tutkiminen
Oppiminen ja koulutus
Kokemuksista oppimisen etiikka

4.?Muuttuvat ihanteet
Tiede ihanteiden turvaajana
Ihanteiden täyteys taiteessa
Uudenlainen uskonnollisuus

5.?Demokraattinen yhteiselämä
Yksilöt, yhteisöt ja yhteiskunta
Demokraattinen valtio ja kapitalistinen talous
Julkisen toiminnan haasteet
Demokratian ihanne

Viitteet
Kirjallisuus
Liite: Deweyn tärkeimmät teokset ja Dewey-tutkimus
Kiitokset

Kirjoittaja

Kai Alhanen, TT, on politiikan filosofian tutkija Helsingin yliopistossa. Hän toimii myös kouluttajana ja työnohjaajana Aretai Oy:ssä.
Johdanto (Kai Alhanen)

Tämä kirja on kirjoitettu kokemuksen käsitteen pelastamiseksi. Nykyään on yhä vaikeampi ymmärtää, mitä merkityksiä sisältyy kaikkiin niihin erilaisiin kokemuksiin, joita saamme monimutkaisesta ja alati muuttuvasta maailmastamme. Vaikka maailmaa koskeva tieto ja ympäristön hallintaan tähtäävät tekniset keinot ovat kehittyneet, niin ymmärrystämme uhkaa ihmisten omakohtaisten kokemusten vähättely. Tämä johtuu pitkälti siitä, että annamme taloudellisen tehokkuuden vaatimusten hallita elämäämme. Yritämme sopeutua siitä seuraavaan lyhytjännitteiseen toimintaan, joka ei jätä aikaa eikä tilaa kokemusten pohtimiselle eikä niiden syvälliselle jäsentämiselle. Nopeatempoinen elämänmuotomme latistaa kokemuksemme pinnallisiksi ja ohikiitäviksi elämyksiksi, jotka eivät liity toisiinsa ja muodosta mielekästä jatkumoa. Samaan aikaan inhimillinen toiminta alistetaan yhä enemmän kapea-alaiselle tieteellis-tekniselle asian­tuntijavallalle, joka hajottaa inhimillisen elämämme kokonaisuuden toisistaan erillisiksi kapeiksi erikoisalueiksi. Emme kykene kunnolla käsittämään, mitä meille ja ympäristöllemme on tapahtumassa. Tarvitsemmekin perinpohjaista ymmärrystä siitä, millainen on inhimillinen kokemus ja mitä kokemuksemme merkitsevät nykyisessä maailmantilanteessa.