Laiturilla auringonpaisteessa istuu ruskettunut vanhempi mies. Kesätuuli leikkii hänen kasvoillaan, kun hän katsoo kohti Vapparinselkää. Hänen jalkansa ovat arpiset, arvet ovat kirkkaita ja ne kiiltävät auringossa. Arvet ovat vanhoja, mutta niitä on paljon ja ne ovat suuria. Ihon alla on siellä täällä pieniä sinisenmustia pilkkuja kranaatinsirpaleista.

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth tuli tutuksi niin nuorille kuin vanhoillekin suomalaisille sotasankarina ja yleväsanaisena juhlapuhujana. Mutta millainen hän oli ihmisenä, univormun ja mitalien takana?

Isäni oli nuori sotilas kertoo tyttären Karin Ehrnroothin sanoin ja valokuvin, millainen Adolf Ehrnrooth oli julkisuuden ulkopuolella ja millainen suhde isän ja tyttären välillä oli.

Adolf Ehrnrooth jäi eläkkeelle sotilasuraltaan Karin Ehrnroothin ollessa vielä pikkutyttö. Isän ja tyttären välille mahtui paljon kauniita ja hauskoja hetkiä, mutta myös erimielisyyksiä ja toraa. Taideopinnot veivät Karin Ehrnroothin suurkaupunkiin Hampuriin ja sen pasifistisiin opiskelijapiireihin, mikä kasvatti sodan kokeneen kenraalin ja tyttären välimatkaa. Mutta yhteys säilyi kaikkina aikoina, mistä todistavat lukuisat kirjeet, kortit ja valokuvat, jotka matkasivat Itämeren poikki yli kahden vuosikymmenen ajan. [takakansi]

Ajatus Kirjat 2008, 2. painos. Kovakantinen. Suomen- ja ruotsinkielinen.

Hyväkuntoinen.