Karjala 1-5 (1819 sivua ja 2500 valokuvaa, upea sarja)

Item image
Item image
Item image
Item image
Item image
Item image
Item image
Item image
Item image
1 / 9
HyväJoensuu

Osta heti

Sulkeutuu: 7pv 23h

16,00 €

Kuvaus

Karjala 1–5 tuo koko Karjalan historian kerralla esille tavalla, jota mikään muu teos ei tee. Se on visuaalisesti vaikuttava, sisällöllisesti laaja ja kulttuurisesti merkittävä. Se tarjoaa lukijalle mahdollisuuden ymmärtää Karjalaa kokonaisuutena — ei vain menetettynä maana, vaan kulttuurien, murteiden, maisemien ja ihmisten kerrostumana. Sarja ansaitsee tulla luetuksi uudelleen. Ei vain siksi, että se kertoo Karjalasta, vaan siksi, että se kertoo meistä: siitä, miten suhtaudumme menneisyyteen, tietoon ja kulttuuriin.

Jokaisen karjalaiset sukujuuret omaavan pakollinen lukemisto.

Sidotut, kovakantiset ja kansipaperilliset kirjat. Hyväkuntoiset.

Yli 1800 sivua ja 2500 valokuvaa. Painettu Arvo A. Kariston kirjapainossa, julkaistu vuosina 1981-1983 yhdessä Karjalan Liiton ja AKateemisen kirjakaupan kanssa.

Sarja maksoi uutena 2240,00 markkaa, joka nykyrahaksi muutettuna on 1020,00 euroa. Ei siis mikään halpa hankinta ollut aikoinaan...

1) Portti itään ja länteen

Karjala, runon ja laulun maa, on kasvanut idän ja lännen vaikutuspiirissä. Se on olemukseltaan ja kulttuuriltaan ainutlaatuinen. Tosin karjalaisen kulttuurin perusta on järkkynyt monasti, mutta kuitenkin se on edelleen säilyttänyt omaleimaisuutensa. Se ilmenee rikkaassa perinteessä ja karjalaisen heimon vilkkaassa kanssakäymisessä. Karjala-teossarjan ensimmäinen osa selvittelee karjalaista kulttuuria, sen juuria ja nykyistä tilaa.

2) Karjalan maisema ja luonto

Karjala on vastakohtien maa; se on hiekkaharjujen, viljavien peltoaukeitten, jyljien vaarojen, laajiojen soitten, loputtomien korpien, rehevien lehtojen ja sinisten vesien maa. Sen rantoja huuhtovat Laatokan ja SUomenlahden aallot, satasaarinen Koitere ja hietikkorantainen Pielinen. Sen lehdoissa viihtyvöt jalava ja lehmus, metsäomenapuun vienoon tuoksuun ja ukonhattujen hehkuun sekoittuvat siintävien vaarojen juurilla lepäävien soitten huumaavat höyryt. Karjala-teossarjan toisessa osassa käsitellään Karjalan moni-ilmeistä maisemaa - sanan maisemasta kulttuurimaisemaan - sekä sen vaintelevaa luontoa ulkosaarilta Pohjois-Karjalaan.

3) Karjalan yhteiskunta ja talous

Karjalainen yhteiskunta koki 1800-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan ulottuvana ajanjaksona perusteellisen muutoksen. Karjalassa kuten muuallakin Suomessa alkanut teollistuminen oli talvisotaan mennessä peruttamattomasti mullistanut yhteiskuntaa. Karjalan kaupungit ja pitäjät olivat voimakkaasti mukana tässä yhteiskunnallisessa kehityksessä. Karjala-sarjan kolmannessa osassa käsitellään monipuolisesti Karjana yhteiskunnan ja talouden sekä kokonaan luvoutetun Karjaölan kuntia ja kaupunkeja - Käsisalmea, Sortavalaa, Viipuria - ja osittan luovutettuja, pian sotien jälkeen lakkautettuja kuntia.

4) Karjalan vaiheet.

Tuhatvuotisen historiansa aikana karjala on ollut jatkuvasti idän ja lännen välisenä taistelukenttänä. Asutuksen päävirta suuntautui sinnne Laatokan etelä- ja kaakkoispuoellta jo viikinkiajalta lähtien. Tätä seurasi voimakasta väestön siirtymistä lännestä. Mahtava Novgorod ja sittemmin Venäjä sekä Ruåtsi sotivat vuosisatoja maakunnan omistruksesta. Karjala ja karjalaisen väestön vaiheet saivat jälleen uuden käänteen viime sotien aikana. Maakunnan väki joutui jättämääbn kotinsa ja siirtymään oudoille sijoilel läntiseen Suomeen. Sopeutuminen vei aikansa. Uusissakin olosuhteissa karjalainen kulttuuri on sooittanut elinvoimaisuutebnsa. Karjala-sarjan neljännen osan lopussa luodaan katsaus myös nykyiseen Karjalaan, sen kuntiin ja kaupunkeihin.

5) Laulun ja sanan maa.

Karjala-sarjan viides osa on omistettu kertovalle, tarinoivalle ja runoja laulavalle Karjalalle. Karjalan nousu muun Suomen tietoisuuteen kansanrunouden luvattuna maana aloittaa tämän laajan antologian, josta kuvastuvat Karjalan kauniit ja "kurjat", iloiset ja surulliset kasvot. Kuvat kulkevat historiallisena saattueena aina talonpoikia orjuuttaneen lahjoitusmaakau­den kuvauksista Karjalan korpimaiden romantiikkaan, Vanhan Suomen kiintoisiin pitäjäkuvauksiin ja mat­kakertomuksiin. Näkölalat ulottuvat Laatokan rannoilta ja Suistamon soilta vanhaan Viipuriin, Käkisalmeen ja Sortavalaan, Terijoen hietikoille ja huvilakujille, joilla Karjala tuli koko Suomen kirjallisuuden, taiteen ja iloisen elämän tyyssijaksi. Lähtö Karjalasta evakkotaipaleelle ja kiteytyneet muistot esitellään runojen ja kertomusten sanoin. Nykyinen karjalaisaiheinen kirjallisuus saa myös oman osansa. Tähän valikoimaan on koottu paras anti siitä, mikä tunnetaan Karjala-kirjallisuutena­mme kautta aikojen. Valikoiman kuvituksena on käytetty karjalaiseen maisemaan ja elä­mänpiiriin liittyvää taidetta. Teoksen on toimittanut professori Hannes Sihvo.

Upea 5-osainen kirjasarja Karjalasta. Sivuja:464+428+464+464+463. Ja 2500 valokuvaa! Arvi A. Karisto 1981-1983.

Karjala 1-5 -teossarja avaa näkymiä Karjalan kulttuurin ainutlaatuisuuteen ja alueen merkitykseen idän ja lännen kohtauspaikkana. Sarja tarkastelee syvällisesti Karjalan luontoa, yhteiskuntaa sekä rikasta perinnettä.

Karjala, runon ja laulun maa, on kasvanut idän ja lännen vaikutuspiirissä. Se on olemukseltaan ja kulttuuriltaan ainutlaatuinen. Tosin karjalaisen kulttuurin perusta on järkkynyt monasti, mutta kuitenkin se on edelleen säilyttänyt omaleimaisuutensa. Se ilmenee rikkaassa perinteessä ja karjalaisen heimon vilkkaassa kanssakäymisessä. Karjala-teossarjan ensimmäinen osa selvittelee karjalaista kulttuuria, sen juuria ja nykyistä tilaa.

Karjala 1–5 -kirjasarja on yksi suomalaisen karjalakiinnostuksen suurista monumenteista. Se ei ole vain tietokirjojen kokonaisuus, vaan aikansa kulttuurinen ele: yritys tallentaa, selittää ja kuvittaa Karjala kokonaisuutena aikana, jolloin Karjala oli suomalaisille yhtä aikaa menetetty maa, muistojen maisema ja identiteetin peruskivi. Sarjan julkaisuajankohta osuu aikaan, jolloin Neuvostoliitto oli suljettu, matkustaminen rajoitettua ja luotettava tieto Karjalasta niukkaa. Juuri siksi sarja sai poikkeuksellisen aseman suomalaisissa kodeissa.

Karjala 1–5 oli ilmestyessään kallis. Moni perhe hankki sen osamaksulla, mikä kertoo sen arvosta ja siitä, että kirjat nähtiin investointina kulttuuriin ja sivistykseen. Paino — noin 2,2 kiloa per osa — ja kiiltävä, laadukas paperi eivät olleet sattumaa. Ne tekivät kirjoista fyysisesti vaikuttavia esineitä, jotka varattiin kirjahyllyn parhaalle paikalle.

Runsas kuvitus ja asiantuntijoiden tekstit – sarjan vahvuus. Sarjan vahvuus on sen poikkeuksellisen runsas kuvitus, joka tekee Karjalasta konkreettisen. Talot, maisemat, ihmiset ja esineet avautuvat lukijalle tavalla, jota mikään muu teos ei ole onnistunut jäljittelemään. Kuvitus ei ole pelkkä lisä — se on osa kertomusta, joka auttaa hahmottamaan Karjalan kulttuurikerroksia.

Tekstit ovat asiantuntijoiden kirjoittamia: historioitsijoita, kielentutkijoita, kulttuurintuntijoita.

Kirjoitustyyli on luettava ja selkeä, mutta sisältö on tietorikasta ja vaativaa. Sarja ei ole johdanto Karjalaan, vaan kokonaisvaltainen tietoteos, joka edellyttää lukijalta historiallista pohjatietoa. Ilman sitä tieto voi tuntua yltäkylläiseltä ja vaikeasti omaksuttavalta.

Jokaisen artikkelin lopussa oleva lähdeluettelo avaa ovia syvempään tutkimukseen. Sarja ei sulje lukijaa, vaan kutsuu jatkamaan.

Koska sarja on tehty Neuvostoliiton aikaan, osa tiedosta on nykyvalossa vanhentunutta. Aluekuvaukset, talousselitykset ja kulttuuriset tulkinnat heijastavat aikansa virallista näkökulmaa. Tämä ei kuitenkaan ole heikkous — päinvastoin.Sarja toimii aikakapselina, joka näyttää:

a) millaisena Karjala esitettiin suomalaisille 1970–1980-luvuilla

b) millaista tietoa oli saatavilla

c) millaisia asioita korostettiin

d) mitä ei voitu sanoa

Kirjasarja on dokumentti ajasta, jolloin Karjala oli sekä lähellä että kaukana - kuten nykyisinkin. Raja on kiinni, mutta Karjala on läsnä täällä Suomessa.

Kaupan päälle tulee upea Runojen ja kuvien Karjala -teos. Sidottu, kovakantinen, kansipaperit.

Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta. Luovutetun Karjalan alue sisälsi kolme kaupunkia eli Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen sekä kaksi kauppalaa, Koiviston ja Lahdenpohjan. Lisäksi alueella oli 37 maalaiskuntaa kokonaan sekä osia 20 kunnasta. Karjalasta luovutetun alueen koko oli noin 24 700 neliökilometriä, noin viidestoistaosa koko maan pinta-alasta. Yhteensä lähes 450 000 alueen asukasta, joista pääosa oli Suomen karjalaisia, menetti kotiseutunsa ja maaomaisuutensa. Muun Suomen alueelle joutui siirtymään Karjalankannakselta noin 301 000 suomalaista sekä Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan alueilta noin 140 800. Siirtoväkeä oli 12 prosenttia kaikista Suomen asukkaista ja se asutettiin Suomessa kaikkialle maahan suurelta osin Pohjois-Suomea ja rannikon ruotsinkielisiä seutuja lukuun ottamatta.[1] Niin mittavan joukon sijoittaminen oli varsin suuri operaatio sodan runtelemassa maassa.

Käytännössä tyhjäksi asukkaista jääneen Suomen Karjalan entinen itäosa liitettiin heti talvisodan jälkeen pääosin Venäjän neuvostotasavaltaan kuuluneesta Karjalan autonomisesta neuvostotasavallasta muodostettuun ”itsenäiseen” Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan. Pienempi osa Taipaleenjoki–Suvanto–Koivisto-linjan etelä- ja itäpuolelta liitettiin Venäjän neuvostotasavallan Leningradin alueeseen. Vuoteen 1941 mennessä luovutetun Karjalan alueelle oli muuttanut noin 188 000 asukasta eri puolilta Neuvostoliittoa.

Jatkosodan alettua Neuvostoliittoon ja erityisesti Neuvostoliiton Karjalaan suorittamansa hyökkäyksen yhteydessä suomalaisjoukot valtasivat lähes koko luovutetun Karjalan alueen. Eduskunta ilmoitti sen palauttamisesta Suomeen itsenäisyyspäivänä 1941, vaikka koko sodan ajan itäiset Suomenlahden ulkosaaret eli muun muassa Lavansaari, Peninsaari, Seiskari ja Koukouri pysyivätkin Neuvostoliiton hallussa. Suomen palautusilmoitusta ei tunnustanut mikään ulkovalta, ei myöskään Suomen kanssasotijana ollut Saksalähde?. Asemasodan aikana monet alueen aiemmat suomalaiset asukkaat pääsivät jälleenrakentamaan talvisodassa tuhoutuneita tilojaan.

Neuvostoliiton puna-armeijan suoritettua suurhyökkäyksen kesällä 1944 se valloitti osan alueesta uudestaan ja sieltä paenneet ehtivät ottaa mukaansa vain välttämättömimmät tavarat. Jatkosodan 1944 päättäneen Moskovan välirauhan mukaan suomalaisjoukot joutuivat vetäytymään kansainvälisesti tunnustetun, vuoden 1940 rajan taakse. Sodan jälkeen koko Karjalankannas sekä sen ja rajan välinen alue liitettiin osaksi Leningradin aluetta.

Sodan jälkeen Neuvostoliitto siirsi alueelle väkeä lähinnä Venäjän sisäosista, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä. Valtaosa asukkaista siirtyi vapaaehtoisesti. Useimmat Karjalankannaksen paikannimet venäläistettiin neuvostotyylisiksi vuonna 1948, esimerkiksi Kivennavasta tuli Pervomaiskoje, siis vapaasti suomentaen ”Ensimmäinentoukokuutala” eli ”Vappula”. Sen sijaan nimiä ei juuri muutettu virallisesti suomen- ja venäjänkieliseen Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan kuuluneilla Laatokan Karjalan ja entisen Raja-Karjalan alueilla.

Aluetta alettiin nopeasti muuttaa neuvostojärjestelmän mukaiseksi. Rakennettiin kolhooseja ja sovhooseja. Kirkot otettiin muuhun käyttöön: esimerkiksi Konevitsan luostarista tehtiin asevarasto, joistakin kirkoista taas tehtiin elokuvateattereita tai navettoja.

Luovutetun Karjalan asukasluku oli 410 000 henkilöä ennen talvisotaa. Alueen pinta-ala oli 24 739 km² eli noin 6,5 % koko Suomen pinta-alasta (382 801 km²). Alue oli hyvin suomenkielinen. Viipurin läänissä oli vuonna 1920 ruotsinkielisiä vain 1,4 %, kun keskimäärin Suomessa lukema oli 13 %. Alueella oli 450 teollisuuslaitosta ja kokonaistuotanto vastasi 10 % Suomen teollisuustuotannosta. Erityisen tärkeitä olivat selluloosatehtaat, joiden tuotanto oli neljäsosa koko maan selluloosatuotannosta. Alueella oli 12 % maan peltopinta-alasta ja 11 % metsäpinta-alasta.

Kokonaan Karjalan luovutetulla alueella sijaitsi 37 maalaiskuntaa:

Antrea

Harlu

Heinjoki

Hiitola

Impilahti

Jaakkima

Johannes

Kanneljärvi

Kaukola

Kirvu

Kivennapa

Koiviston maalaiskunta

Kuolemajärvi

Kurkijoki

Käkisalmen maalaiskunta

Lavansaari

Lumivaara

Metsäpirtti

Muolaa

Pyhäjärvi (Vpl)

Rautu

Ruskeala

Räisälä

Sakkola

Salmi

Seiskari

Soanlahti

Sortavalan maalaiskunta

Suistamo

Suojärvi

Terijoki

Uusikirkko

Valkjärvi

Viipurin maalaiskunta

Vuoksela

Vuoksenranta

Äyräpää

Kaupunkeja oli kolme:

Käkisalmi

Sortavala

Viipuri

Kauppaloita oli kaksi:

Koivisto

Lahdenpohja

Osittain luovutetut

Kuntia, joiden Suomelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin, oli viisi:

Jääski

Korpiselkä

Pälkjärvi

Säkkijärvi

Vahviala

Kuntia, joiden alueista luovutettiin osia, mutta jotka jatkoivat olemassaoloaan itsenäisinä kuntina, oli 16:

Ilomantsi

Joutseno (pieniä erillisalueita Nuijamaan ja Jääsken alueilla)[9][10]

Kitee

Lappee

Nuijamaa

Parikkala

Rautjärvi

Ruokolahti

Saari

Simpele

Tohmajärvi

Uukuniemi

Vehkalahti (Somerin ja Narvin ulkosaaret)

Virolahti

Värtsilä

Ylämaa

Näistä osa on sittemmin liitetty muihin kuntiin alueluovutuksiin liittymättömistä syistä. Kunnista Ruokolahti, Tohmajärvi ja Ylämaa itse asiassa laajenivat naapurikuntien Suomelle jääneiden osien liitoksilla.

Viipurin lääni ja Karjalan historiallinen maakunta

Luovutetun alueen kunnista Ilomantsi, Kitee, Pälkjärvi, Tohmajärvi ja Värtsilä sijaitsivat Kuopion läänissä, kaikki muut Viipurin läänissä.

Luovutettuja Viipurin läänin kuntia, jotka eivät kuuluneet Karjalan historialliseen maakuntaan vaan Uudenmaan historiallisen maakuntaan, oli kaksi: Suursaari ja Tytärsaari. Lisäksi Uudenmaan historialliseen maakuntaan kuuluneesta Vehkalahden kunnasta luovutettiin Narvin ja Somerin saaret.

Viipurin läänistä jäi Suomen yhteyteen pääosa nykyisestä Etelä-Karjalan maakunnasta ja nykyisen Kymenlaakson maakunnan itäosaa vastaava alue. Viipurin läänin jäljelle jääneestä osasta muodostettiin vuonna 1945 Kymen lääni, johon vuonna 1949 liitettiin nykyisen Kymenlaakson maakunnan länsiosan kunnat Uudenmaan läänistä.

Myyjä

m
Yksityishenkilö

Toimitus ja maksu

Toimitustapa:
Toimitus6,90 €

Lisätiedot

Sijainti:80130 JOENSUU
Kunto:Hyvä
Lisätty:14.11.2026 klo 16.13
Sulkeutuu:28.11.2026 klo 09.05
Kohdenumero:654878584

Myyjän muut tuotteet

Näytä kaikki
Mainos

Tutustu myös näihin