Kolmonen, Jaakko: Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat,1987

Erittäinkin hyväkuntoinen sidottu, kovakantinen kirja. Kaiekn hyväkkääksi kirjan etusivukannessa on Jaakko Kolmosen nimmari! Ei siis muuta kuin Väinämöispipa päähän ja rajantakaisia ruokia tekemään!

Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat / Jaakko Kolmonen ; [kuvaus: Gero Mylius, Wärtsilä-Foto] ; [piirrokset: Aimo Huotari] ; [kirjan avustajat:...Aira Viitaniemi...et al.].

"Tämä kirja sisältää luovutetun Karjalan ja Petsamon perinneruoat. Kansien välistä löydät yli 300 ruokalajin kokeillut ohjeet. Ohjeiden arvoa lisää niiden alkuperäisyys: moni ohje on kulkenut evakkokuorman mukana. Osa ohjeista on nykyaikaistettu.

Kirja on arvokas kuvateos. Sisältäähän se runsaasti nelivärikuvia kaurakiisselistä karjalaiseen pitopöytään. Ohjeiden mehukkuutta on lisätty ruokasanonnoilla ja murretekstillä. Tämä kirja on tehty satojen karjalaisen ruokakulttuurin ystävien myötävaikutuksella."

Jaakko Reino Kolmonen (2. toukokuuta 1941 Juankoski – 3. syyskuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen keittiömestari. Hän toimi vuodesta 1962 alkaen ruoanlaiton opettajana monissa alan ammattikouluissa ja kotitalousopettajien toimipisteissä. Erityisesti hänet tunnetaan lukuisista ruoka-aiheisista televisio-ohjelmista, kuten Maukasta mutkattomasti, Patakakkonen ja Asia on pihvi, joita hän juonsi ensin aisaparinsa Veijo Vanamon kanssa.

Kolmoselle myönnettiin vuonna 1991 Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi sekä Valtion tiedonjulkistamispalkinto vuonna 1988. Jaakko Kolmonen toimi myös Suomen Keittiömestarit ry:n aktiivijäsenenä ja asiantuntijana. Kolmonen sai opetusneuvoksen arvonimen vuonna 2007.

Jaakko Kolmosen poika Petri Kolmonen tunnetaan myös kokkina, joka on valmistunut Ravintolakoulu Perhosta. Hän on voittanut muun muassa kalankäsittelyn Suomen mestaruuden. Hän toimi isänsä kanssa useissa ruoka-aiheisissa tapahtumissa nimellä Kokki Kolmoset. Nykyisin Petri Kolmonen toimii Lauttasaaressa K-Supermarketin kauppiaana.

Kolmonen julkaisi lähes 40 ruoka-aiheista teosta. Hänen tunnusmerkkinään pidetään niin sanottua Väinämöisen lakkia.

Jaakko Kolmonen vastusti sokerin, suolan ja kovien rasvojen käyttöä suomalaisessa ruokavaliossa. Hän kirjasi syöneensä vuosina 1964–2011 keskimäärin 270 ruisleipää vuodessa.

Kolmonen kuoli äkilliseen sairauteen syyskuussa 2016. Hänet on haudattu Maunulan uurnalehtoon Helsinkiin.

Petsamo (ven. ????????, Petšenga, koltansaameksi Peäccam, pohjoissaameksi Beahcán) oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta. Se liitettiin Venäjästä Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920 ja luovutettiin takaisin pieneltä osin Moskovan rauhassa vuonna 1940, kokonaan Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Petsamon kunnan alue sijaitsee nykyään Venäjän luoteisimmassa kolkassa Pohjoisen jäämeren rannalla ja rajoittuu sekä Norjaan että Suomeen. Kunnan pinta-ala oli 10 470 neliökilometriä. Kunnan itäraja alkoi Korvatunturilta päätyen Jäämeren rantaan Kalastajasaarennon niemimaalla. Raja kulki yli 200 kilometriä täysin suoraan.

Jatkosodan 1944 päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan Petsamo oli kokonaan luovutettava Neuvostoliitolle. Lapin sodan aikana saksalaiset räjäyttivät Kolosjoen nikkelikaivoksen. Puna-armeijan hyökkäys Petsamoon alkoi sen jälkeen 7. lokakuuta 1944. Tehtävänä oli tuhota täysin saksalaiset joukot. Muutaman viikon aikana taisteluissa kuoli lähes 50 000 sotilasta. Heistä 40 000 oli puna-armeijan sotilaita.

Petsamon länsipuolella sijaitseva Inarin kuntaan kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947 Pariisin rauhansopimuksessa sovittujen saksalaisten varojen jäädyttämisen vastikkeeksi. Alueella sijaitsee Petsamon nikkelikaivoksille sähköä tuottava Jäniskosken voimalaitos.lähde?

Petsamon alueelta sodan seurauksena evakuoidut kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen suureksi osaksi Inarin kuntaan, Sevettijärven, Nellimin ja Näätämön kyliin. Koltat oli evakuoitu Lapin sodan alkaessa Kalajoelle. Etenkin nuoremmat, rintamallakin taistelleet kolttamiehet asettuivat vastustamaan ajatusta Neuvostoliittoon muuttamisesta ja Petsamon siirtoväen kokous ehdotti sijoitusalueeksi Inaria. Koltat olivat itse aktiivisesti mukana muuton valmistelussa ja sijoituspaikan valinnassa.

Jatkosodan 1944 päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan Petsamo oli kokonaan luovutettava Neuvostoliitolle. Lapin sodan aikana saksalaiset räjäyttivät Kolosjoen nikkelikaivoksen. Puna-armeijan hyökkäys Petsamoon alkoi sen jälkeen 7. lokakuuta 1944. Tehtävänä oli tuhota täysin saksalaiset joukot. Muutaman viikon aikana taisteluissa kuoli lähes 50 000 sotilasta. Heistä 40 000 oli puna-armeijan sotilaita.

Petsamon länsipuolella sijaitseva Inarin kuntaan kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947 Pariisin rauhansopimuksessa sovittujen saksalaisten varojen jäädyttämisen vastikkeeksi. Alueella sijaitsee Petsamon nikkelikaivoksille sähköä tuottava Jäniskosken voimalaitos.

Petsamon alueelta sodan seurauksena evakuoidut kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen suureksi osaksi Inarin kuntaan, Sevettijärven, Nellimin ja Näätämön kyliin. Koltat oli evakuoitu Lapin sodan alkaessa Kalajoelle. Etenkin nuoremmat, rintamallakin taistelleet kolttamiehet asettuivat vastustamaan ajatusta Neuvostoliittoon muuttamisesta ja Petsamon siirtoväen kokous ehdotti sijoitusalueeksi Inaria. Koltat olivat itse aktiivisesti mukana muuton valmistelussa ja sijoituspaikan valinnassa.