Kookas merikaukoputki jalopuisella kädensijalla, 1800-luku
Kuvaus
Old Illusions toivottaa sinut tervetulleeksi antiikkiin ja erikoisten esineiden ihmeelliseen maailmaan! Tämän kohteen myyjänä toimii maamme tyylikkäin antiikin ja erikoisten esineiden putiikki Old Illusions, joka on hieman hämyisempi, mystisempi, sekä tunnelmallisempi antiikkiliike. Tarjoamme Sinulle ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä käsiksi ihmeellisten esineiden maailmaan, joten astu rohkeasti putiikkiimme osoitteessa: http://www.oldillusions.fi
Kohde:
Alkuperä: Eurooppa
Valmistusajankohta: 1800-luku
Valmistaja: Ei tiedossa
Portaat: 7
Signeeraus: Ei
Pituus: Aukaistuna 80 cm / suljettuna 20 cm, linssin halkaisija 5 cm
Optiikka: Ehjä
Kunto: Hyvä, ajanmukaista kulumaa pinnoissa.
Muuta: Huikean upea ja erittäin korkealaatuisesti valmistettu 7-portainen merikaukoputki, jossa jalopuinen kädensija. Erittäin harvinainen 1800-luvun ptki, joka säilynyt näin hienossa kunnossa. Kaukoputkella on myös kokoa ja semn on valmistanut todella mestarillinen optinen valmistaja. Linssinsuojus säilynyt mukana. toimiva.
Kaukoputkien varhaishistoria – matka kohti tarkkaa näkemistä
Kaukoputki on optinen laite, jonka tarkoitus on tuoda kaukana oleva kohde lähemmäs ja tarkentaa se silmälle. Varhaisimmat kaukoputket syntyivät 1500?luvun lopulla, ja niiden kehitys oli pitkään rinnakkaista ja kiistanalaista. Usein keksijäksi mainitaan Galileo Galilei, mutta hän ei ollut ensimmäinen — Galilei ainoastaan paransi hollantilaista keksintöä ja teki sillä ensimmäiset suuret tieteelliset havainnot, kuten Jupiterin kuut vuonna 1609.
Ensimmäisen toimivan linssikaukoputken rakentajaksi nimetään tavallisesti hollantilainen silmälasintekijä Hans Lipperhey, joka haki patenttia laitteelleen vuonna 1608. Samoihin aikoihin patenttia hakivat myös Jacob Metius ja Zacharias Janssen, mikä kertoo siitä, että keksintö oli syntymässä useassa paikassa yhtä aikaa. Tutkimusten mukaan alkuperäinen idea saattoi kuitenkin olla peräisin espanjalaiselta Jaime Galvanylta, jonka laitteita hollantilaiset olivat nähneet.
Varhaiset hollantilaiset kaukoputket perustuivat kuperan ja koveran linssin yhdistelmään. Galilei rakensi oman versionsa vasta kuultuaan näistä laitteista, mutta hänen havaintonsa nostivat kaukoputken nopeasti tieteellisen maailman keskiöön.
1600?luvulla alkoi myös peilikaukoputkien kehitys. Leonard Digges ja Niccolò Zucchi kokeilivat varhaisia malleja, ja 1660?luvulla James Gregory esitteli gregoriaanisen peilikaukoputken. Isaac Newton rakensi ensimmäisen toimivan peilikaukoputkensa vuonna 1666, ja pian tämän jälkeen Cassegrain kehitti oman versionsa. Samalla aikakaudella voimakkaita teleskooppeja rakensivat muun muassa Christiaan Huygens, Giovanni Cassini ja myöhemmin James Bradley, jotka veivät tähtitieteen tarkkuuden uudelle tasolle.
