Laila Hietamies: JOULUMUISTO 1985 tai KOIVUKOTO 1999

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Laila Hietamies: KOIVUKOTO. Kuvittanut Leena Lumme. Valokuvat: Laila Hietamies. 1999 Otava. 48-sivuinen sidottu kirja (17,5 x 13 cm), kannet ylipainettu, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Koivukoto-novellin ensimmäinen versio ilmestyi nimellä Jos tulisi lopulta ikävä antologiassa 12 novellia (1982; toim. Salme Saure). Novelli kertoo kahdesta pienestä tytöstä, sydänkesän heleistä päivistä, joihin aikuisten maailmasta heittyvät tummat varjot. Hannan mielen täyttävät sodan pelottavat muistot, orpouden tunne, huoli uudesta isästä, mutta onneksi on ystävä Laura ja kotipihalla piilopaikka, koivujen syli. Leena Lumpeen kuvitus myötäilee kertomuksen herkkiä tunnelmia.

Viipurissa ja sen lähialueella on satoja kodittomia lapsia. Tämä kirja on syntynyt halusta auttaa näitä lapsia. Kirjan tuotto menee Lahden Diakoniasäätiön Viipurissa ylläpitämän päivähuoltokoti Dikonin toimintaan ja kehittämiseen.

2. Laila Hietamies: JOULUMUISTO. 1985 Otava. 45-sivuinen sidottu kirja (24 x 16 cm), ehjä kansipaperi, itse kirja lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Joulumuisto (1985) sisältää Laila Hietamiehen novellin Koivu, kirjailijan omakohtaisen jouluun liittyvän muiston. Novelli alkaa:

"On satanut pehmeää lunta. Otan sitä kämmenelle, puhaltaen, annan sen laskeutua kevyesti maahan. Ja kun kohotan katseeni, näen maailman sakeana lumesta, suurista pehmoisista lumihiutaleista...

On joulu. Mikä sana, mikä suloinen lämmin sana. Mummo sen sanoi eilen. Mummo sanoi myös:

"Viime jouluna oli sota, nyt on rauha."

Rauha on myös suloinen sana, ajattelen istuessani kolmen jäisen koivun välissä. Nämä koivut ovat minun, ne seisovat keskellä pihamaata ja muodostavat kolmion, johon aikuiset eivät mahdu. Siksi ne ovat minun. Korkeimman koivun nimi on Suuri Ylistys. Sen oksat kohoavat aina tuvan katon yläpuolelle. Keskimmäisen koivun nimi on taas Autuus. Se ei ole korkea, mutta kaikkein tuuhein se on. Ja matalimman koivun osana on olla Synti. Siitä pidän eniten, sillä sen runko on kesällä niin leveä ja lämmin."