Lotta Svärd hihanauha JOUTSELKÄ

Varmasti todella harvinainen hihanauha jos 1939 asuttuja taloja oli vain nelisenkymmentä!

 

Joutselkä oli kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella. Vuonna 1939 asuttuja taloja Joutselässä oli nelisenkymmentä. Kylä oli levittäytynyt Viipurista Pietariin johtavan tien varteen. Suomen itsenäistyttyä raja Pietariin sulkeutui, mutta Joutselän kautta kuljettiin Terijoelle ja Kuokkalaan. Kylän korkeimmalta kohdalta Sauhtananmäeltä oli näköala useisiin lähikyliin ja Rajajoelle.[1]

Nykyisin Joutselän tie kulkee edelleen vanhalla paikallaan, muuta muistoa ei suomalaisajasta maisemasta löydä. Paikka on erilaisia datsoja, kesämökkejä, mutta alueella ei ole palveluita. Kylän pohjoispuolitse on öljyputkilinjaus Koiviston satamaan.[2] Nykyisin Joutselässä on yhdentoista hengen venäläinen Simaginon kylä.Joutselässä oli sekä alakansakoulu että yläkoulu omissa rakennuksissaan. Oppilaita riitti, koska lähikylien lapset kävivät Joutselässä koulua. Tannerin opettajapariskunta vaikutti Joutselän kulttuurielämässä. Seurojentaloja Joutselässä oli kolme, ja iso kaksikerroksinen suojeluskuntatalo. Suojeluskunta- ja Lottatoimintaan osallistuttiin kylällä aktiivisesti. Historioitsija Tegelin tulkinta Joutselän taistelusta nousi arvoonsa. 1930-luvulla kirjoitettiin historiaa, jossa Suomen identiteettiä itsenäisenä kansakuntana vahvistettiin. Vihollinen oli aina tullut idästä.