Lotta Svärd hihanauha KOIVISTO

Erittäin harvinainen menetetyn alueen hihanauha.

Koiviston maalaiskunta (Koiviston mlk, ruots. Björkö landskommun) oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, joka kuului Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutettuun alueeseen. Koiviston pinta-ala vuonna 1939 oli 280,3 km² ja asukasluku 8 883. Koiviston maalaiskunta rajoittui pohjoisessa Johannekseen ja idässä Kuolemajärveen. Lisäksi maalaiskunnan sisällä oli Koiviston kauppala.

Saarenpään linnake oli suomalaisia rannikkopattereita varten rakennettu linnake Saarenpäässä, Koiviston maalaiskunnassa. Linnakkeen rakentaminen aloitettiin keväällä 1921. Tykkien hajasijoittaminen aloitettiin kesällä 1937, jolloin niitä siirrettiin katettuihin asemiin läheiseen metsään.

Talvisota

Oktjabrskaja revoljutsija

Talvisodan aikana, joulukuun 18. päivänä 1939 Neuvostoliiton Itämeren laivaston taistelulaivaOktjabrskaja revoljutsija hyökkäsi linnaketta vastaan pienempien alusten ja ilmavoimien tukemana. Puolustajien järeät ja raskaat rannikkotykit vastasivat vihollisen tuleen. Koko päivän valoisan ajan kestänyt taistelu tuotti sadoista linnakkeen alueelle pudonneista kranaateista ja pommeista huolimatta vain kevyehköjä vaurioita linnakkeelle, joka pysyi koko ajan taistelukykyisenä. Seuraavana päivänä, 19. joulukuuta, Saarenpää joutui jälleen taisteluun vihollisen ilma- ja merivoimia vastaan. Tällä kertaa hyökkäävän osaston voimakkain sotalaiva oli Oktjabrskaja revolutsijan sisaralus Marat, joka kohdisti kiivaan tulen linnakkeeseen. Saarenpään linnake sai Maratiin ainakin kaksi osumaa, minkkä jälkeen taistelulaiva vetäytyi taistelusta. Linnakkeen alueelle oli pudonnut kahden päivän taistelun aikana yli 500 järeätä 305 mm kranaattia ja satoja lentopommeja. Näiden ampumatarvikkeiden yhteispaino nousee satoihin tonneihin. Tästä huolimatta puolustajien tappiot olivat vain kaksi kaatunutta ja kahdeksan haavoittunutta. Lisäksi linnakkeen laitteet kärsivät jonkin verran vaurioita, ja muutama rakennus tuhoutui. Maa tykkien tuliasemien ympärillä oli täydellisesti kranaattien myllertämä ja valtava määrä puita oli kaatunut tai pirstoutunut. Linnake kykeni kahden taistelupäivän aikana ampumaan ? osittain jatkuvien kalustohäiröiden takia ? vihollista kohti vain 85 laukausta.

Talvisodan aikana Saarenpäällä oli:

kuusi 254/45 D -tykkiä
kaksi 152/45 C -tykkiä

Sodan aikana linnakkeen kimppuun hyökättiin useita kertoja joulu- ja tammikuussa. Näissä hyökkäyksissä linnake menetti useita miehiä kaatuneina ja haavoittuneina.