Harvinainen menetetyn alueen hihanauha.

Kuokkala (ven. ??????, Repino) on Pietarin kaupungin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue Suomenlahden rannalla Karjalankannaksen itäosassa, noin 40 kilometriä Pietarin keskustasta. Kuokkalan taajama (posjolok) on nykyään suurten sanatorioiden hallitsema lomanviettopaikkakunta, jonka asukasluku on noin 2 000. Ennen toista maailmansotaa Kuokkala oli Suomen Terijoen kuntaan kuulunut kylä ja Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan ennen vuotta 1918 suosittu pietarilaisten kesänviettopaikka; Kuokkalan rautatieasema sijaitsee Pietarin radan varrella. Nimen Repino paikkakunta sai Neuvostoliitossa sotien jälkeen 1948 siellä aiemmin asuneen taiteilijan Ilja Repinin mukaan.[1]

Historia

Suomen Kuokkala

Kylässä oli 1900-luvun alussa talvisin 1 600 asukasta, mutta kesällä huviloiden ja täysihoitoloiden täyttyessä siellä asui kymmeniä tuhansia vierailijoita. Pietarin ja Terijoen välillä kulkeva juna pysähtyi Kuokkalassa tuoden kaupunkilaisia nauttimaan hiekkarannoista ja mäntykankaan terveellisestä ilmastosta. Aluetta onkin kutsuttu ”Pohjolan Rivieraksi”.

Kuokkalan hallinnasta käytiin taistelu Suomen sisällissodassa 23. huhtikuuta 1918. Valkoiset valtasivat jääkärimajuri Gabriel von Bonsdorfin johdolla Kuokkalan Heikki Kaljusen johtamilta punaisilta.[2]

Suotuisan ilmaston takia Kuokkala oli hyvää maanviljelysaluetta. Varsinkin mansikoita ja omenapuita kasvatettiin paljon. Kuokkala kuului Suomeen vuoteen 1940 saakka, lisäksi se oli suomalaisjoukkojen takaisinvaltaama jatkosodassa 1941–1944.

Kuokkalan huvilat olivat Pietarin lukeneiston suosimia lomailupaikkoja. Taidemaalari Ilja Repin (1844–1930) asui siellä elämänsä viimeiset 30 vuotta. Bolševikkijohtaja Vladimir Lenin asui puolestaan asui Villa Vasan huvilassa toukokuusta marraskuuhun 1907. Vladimir Majakovski kirjoitti runonsa Pilvi housuissa (1913) Kuokkalan rannalla. Mihail Botvinnik, shakin maailmanmestari, oli syntynyt Kuokkalassa.

Myös puolalais-saksalainen vasemmistopoliitikko ja vallankumouksellinen Rosa Luxemburg oleskeli Kuokkalassa jonkin aikaa elokuussa 1906. Luxemburg matkusti Kuokkalaan Puolan Varsovasta terveydellisistä syistä.[3]