Malaparte : Kaputt

Kuvan kirja, vino sidos ja muutenkin elämää nähnyt. Pientä tupakantuoksua.

Curzio Malaparten kuulu reportaasiromaani ’Kaputt’ on viimeinkin ilmestynyt suomeksi. Tiedossa eivät ole syyt, joiden takia tämä 1944 ilmestynyt ja sittemmin moniaille kielille käännetty teos, jota yksistään Euroopassa on myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta, on saanut Suomessa odottaa vuoroaan näinkin kauan. Voisi tietenkin ajatella, että romaanin monet suomalaiskuvaukset jatkosodan ajoilta ovat olleet sen verran arkaluonteisia, että niiden julkituloa ei olisi tästä syystä kiirehditty. Mutta ajankohta ei nytkään ole huono Kapurrin ilmestyä: Malaparten raisu ja ’iloisenpyöristyttävä’ – kuten hän itse sanoo – reportaasiromaani tarjoaa mielenkiintoisen italialais-eurooppalaisen näkökulman siihen keskusteluun, jota meillä viime vuosina on jatkosodasta käyty.

Malaparte, sodan miljöön ja tapahtumien maalauksellinen kuvaaja, pelkistää näkemyksensä suomalaisista groteskisti; samoin hän näkee myös puolalaiset, saksalaiset, romanialaiset ja ukrainalaiset. ’Kaputt’ on monien eri sotanäyttämöiden näköpisteestä tehty Euroopan luhistumisen kaunokirjallinen kuvaus.
Romaanin luettuaan muistaa kauan Varsovan ghetosta rottien lailla ryömivät juutalaisperheet, Romanian verisen sotalaivaan, Jassyn juutalaisjunan, Ukrainan linnut, Max Schmelingin ähkyn, Laatokan jäätynet hevoset ja Himmlerin vaaleanpunaisen vatsan rovaniemeläisessä saunassa.