Marjut Hjelt: Jänis maailman myyteissä ja tarinoissa

Jänis maailman myyteissä ja tarinoissa.

Kovakantinen, , 163 sivua, 2003.

Jänikset ja kaniinit ovat maailman myyteissä kaikkea muuta kuin arkoja saaliseläimiä ja suloisia lemmikkejä. Niiden joukossa on mahtavia luojajumalia, naisia suojelevia jumalattaria, kujeilevia petkuttajia, hillittömiä juopottelijoita, valepukuisia noitia ja hyväsydämisiä auttajia. Mutta miksi juuri jänis tuo pääsiäismunat, ja miten pitkäkorva on päätynyt kiinalaiseen kalenteriin?

Marjut Hjeltin teoksen myytit ja tarinat ovat peräisin eri puolilta maailmaa asteekkien valtakunnasta ja Afrikasta Siperiaan ja Tiibetiin saakka - suomalaista jänisperinnettä unohtamatta.

"Quetzalcoatl oli liikuttunut jäniksen hyväsydämisyydestä ja nosti sen Kuuhun. 'Vaikka olet vain pieni jänis, ihmiset tulevat muistamaan sinut aina', jumala sanoi. Tämän vuoksi jäniksen hahmo valaisee Kuussa koko ihmiskuntaa kaikkina menneinä ja tulevina aikoina."

Jänikset ja kaniinit ovat maailman myyteissä kaikkea muuta kuin arkoja saaliseläimiä ja suloisia lemmikkejä. Mutta miksi juuri jänis tuo pääsiäismunat, ja miten pitkäkorva on päätynyt kiinalaiseen kalenteriin? Marjut Hjelt kertoo uudessa kirjassaan Jänis maailman myyteissä ja tarinoissa niin asteekkien juopottelevista jänisjumalista kuin suomalaisesta jänisperinteestä.

Myyttiset jänikset ja kaniinit tunnetaan kuun asukkaina, jumalattarien seuralaisina, ovelina keppostelijoina, kuoleman sanansaattajina ja hirviöiden kukistajina. Useita poikueita vuodessa synnyttävät jäniseläimet liittyvät myös runsauteen, uudestisyntymiseen ja vanhoihin kevään hedelmällisyysriitteihin, joiden jäljet näkyvät pääsiäispupuperinteessä.

Marjut Hjelt on kerännyt uuteen kirjaansa Jänis maailman myyteissä ja tarinoissa kiehtovia jänikseen liitettyjä tapoja ja uskomuksia ympäri maailmaa.

– Myytit, tarinat ja uskomukset ovat tärkeää kansanperinnettä, sillä ne kertovat voimasta ja taikuudesta, jota ennen teollistumista eläneet ihmiset näkivät luonnossa. Esimerkiksi Intiassa Siddharta Gautaman, Buddhan, uskotaan olevan uudelleen syntynyt jänis, Hjelt kertoo.

Hjeltin teoksen myytit ja tarinat ovat peräisin eri puolilta maailmaa asteekkien valtakunnasta ja Afrikasta Siperiaan ja Tiibetiin saakka – suomalaista jänisperinnettä unohtamatta.

– Suomalaisen syntykertomuksen mukaan Jumala loi jänikset, kun melkein kaikki muut eläimet oli jo luotu. Jänikselle ei enää riittänyt suurta kokoa, vahvoja lihaksia, teräviä hampaita eikä rohkeutta, joten Luoja antoi sille kyvyn juosta omia jälkiään pitkin ja hämätä näin takaa-ajajiaan silloin kun juoksuvauhti ei paetessa riittänyt.

Marjut Hjelt on palkittu tietokirjailija, joka on erikoistunut suomalaiseen kansanperinteeseen. Hänen aikaisempia teoksiaan ovat muun muassa Maaginen vuosi, Yliluonnollisen kaunis ja Loitsujen kirja.