McEwan Ian: Mustat koirat

Nelikymppinen Jeremy on tuntenut vastustamatonta vetoa toisten vanhempiin ja perhepiireihin menetettyään varhain vanhempansa.
Rakkaus vaimoon ja omiin lapsiin tuo tasapainoa Jeremyn elämään.
Mutta sitten hän uppoutuu yhä syvemmälle appivanhempiensa Junen ja Bernardin tarinaan.

He löysivät toisensa toisen maailmansodan aseiden vaiettua, aikana jolloin rakkaus oli poliittisen sitoutumisen muoto.
Nuorilla oli yhteinen aate, usko tieteelliseen maailmankatsomuksen mahdollisuuksiin ratkaista ihmiskunnan ongelmat.

Jo häämatkalla yhteisyyteen ilmestyi särö.
June kohtasi - ainakin väitti kohdanneensa - vuoristopolulla kaksi mustaa tappajakoiraa.
Ennen pitkää niistä tuli puhtaan pahan symboleja, jotka romuttivat Junen arvomaailman.
June ei enää voinut hyväksyä Bernardin ateismia ja järkkymätöntä luottamusta tieteeseen, Bernard taas ei sietänyt vaimonsa jumalanetsintää ja uskoa mystiikkaan.
Sovittamattomasta ristiriidasta huolimatta rakkaus sitoi heidät yhteen.

Nyt June kertoo kuolinvuoteellaan Jeremylle elämäntarinaansa, joka laajenee yksilön kokemuksista yhteiskunnalliseksi analyysiksi.

Otava 1994, 1p, 173 sivua.
Otavan kirjasto sarjaa.
Kovakantinen + kansipaperit.

Yhdistelen postikuluja.