Merikallio, Einari: Äyräpäänjärvi, Otava 1929,sid. K3

Hyväkuntoinen ( K3 ) sidos
hieno valokuvakuvitus

ryssän varastamaa tämäkin järvialue ...
on siellä pystytty käymään kumminkin

lue alempaa koko fennica-osuus

http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84yr%C3%A4p%C3%A4%C3%A4nj%C3%A4rvi
ja pätkä sieltä :
"
Järven luonne muuttuu
Äyräpäänjärvi oli aikoinaan laaja ja kalaisa järvi, jonne tiedetään nousseen jopa toutaimia[2]. Sitä hyödynnettiin liikenneväylänä ja siellä harjoitettiin kalastusta. Järvi ja sen ympäristö kokivat suuren muutoksen, kun Vuoksen laskureitti muuttui vuonna 1857. Vuoksi alkoi laskea tuolloin Suvannon ja Taipaleenjokea myöten Laatokkaan ja vedenpinta laski useita metrejä koko Vuoksenlaakson alueella. Äyräpäänjärven pintakin laski nopeasti 23 metriä, jonka seurauksena matalan ja loivarantaisen järven pinta-ala kutistui huomattavasti ja jakaantui lopulta kahteen erilliseen osaan.[3]

Näiden tapahtumien seurauksena järven ja sen ympäristön ekologinen ympäristö koki suuria muutoksia.[3] Aiemmin kalaisa järvi muuttui lietealtaiksi, jotka vedenpinnan edelleen laskiessa jakaantuivat osittain vielä pienemmiksi altaiksi. Vedenpinnan laskun seurauksena rantarakennukset ja laiturit jäivät kauas loittonevasta rannasta. Järven hyllyvät lietteet tarjosivat suotuisan lisääntymisympäristön paarmoille ja muille hyönteisille. Muutaman vuosikymmenen kuluessa lietteet muuttuivat kasvillisuuden sitomiksi maatumanevoiksi. Järven pinnanlaskun myötä paljastuneet hedelmälliset alueet ja järvellä kasvanut runsas heinä tarjosivat paljon hyötyä alueen maataloudelle.[3]

Muutosten myötä järvestä muodostui yksi pohjoisen Euroopan parhaita lintujärviä, jossa oli vettä ja lietteikköä noin 7 000 hehtaaria.[4] Mataloitunut järvi ja sen lietealtaat tarjosivat loistavan pesintä- ja levähdysalueen linnuille. Järvi sopi sijaintinsa vuoksi levähdyspaikaksi muuttolinnuille matkalla Suomenlahdelta Laatokalle ja edelleen pohjoiseen.[3] Vedn pinnan lasku vähensi vesilintujen määrää, mutta kahlaajille järvi muodostui otollisemmaksi. Kaiken kaikkiaan järven lähistöllä on todettu 150 pesivää lintulajia, joukossa valkoselkätikka.[2]
"
Kuntoluokitus: (K5=uusi, K4=erinomainen, K3=hyvä, K2=tyydyttävä, K1=kehno)

Voittajalle postituskulut; raha tililleni ja kirjapaketti / kirje postiin !

Muut kohteeni näet tästä linkistä!

Fennica-tiedot alla :
Tekijä(t): Merikallio, Einari.
Nimeke: Äyräpäänjärvi : Suomen linturikkain järvi / Einari Merikallio.
Julkaistu: Helsinki : Otava, 1929.
Ulkoasu: 202 s., 40 kuvalehteä, karttaliite : kuv., kartt.
Huomautus: 126 tekstikuvaa ja 137 syvennyspainokuvaa sekä kartta
Aineisto: kirja
Kieli: fin