Mikko Lehtonen - Kyklooppi ja kojootti

Subjekti 1600-1800-lukujen kulttuuri- ja kirjallisuusteorioissa.

Vastapaíno.

1994.

Nidottu, pehmeäkantinen kirja.

Etusivulla omistajamerkintä.

333 s.

Kirjan arviointi niin & näin lehdessä 3/1994. Siitä pieni ote: 

" .... Mikko Lehtosen (väitöskirja)tutkimus ei kavahda ajan eikä materiaalin paljoutta. Se lähtee selvittämään modernin subjektin syntyä 1500- ja 1600-lukujen taitteessa sekä niitä subjektin ja objektin vastakohtaisuuteen perustuvia kulttuuri- ja kirjallisuuskäsityksiä,jotka kiteytyvät
1700- ja 1800-luvun vaihteessa. Tätä vaihetta analysoidaan Wordsworthin ja Coleridgen kautta. Mihail Bahtin, Roland Barthes ja Raymond Williams edustavat 1900-luvulla syntynyttä, moderneja dualismeja purkavaa vasta-
ajattelua, jonka nähdään johtavan ja tiivistyvän kulttuurintutkimukseksi (cultural studies) kutsuttuun orientaatioon.

Modernin aikakauden peruskäsitteitä selvitetään diskurssiteorian jäsentämän käsitehistorian avulla. Diskurssit ymmärretään,
viittauksin Stuart Halliin ja Michel Foucault’hon, kielenkäytön alueiksi, jotka mahdollistavat todellisuuden
tietynlaisen esittämisen. Moderni kulttuuri kuvataan erilaisten vastakohtaparien muodostamaksi superdiskurssiksi.
Yksi näistä jakautumista on sivilisaatio/kulttuuri, jossa kulttuuri on rajattu henkisyyden, sisäisyyden
ja luovuuden, sivilisaatio taas aineellisen kehityksen, tapojen ulkoisen hienostumisen ja mekaanisuuden alueeksi.
Taidon ja taiteen sekä tiedon ja mielikuvituksen erottelu seuraa samaa analogiaa.

Taiteesta tuli luovuuden, nerouden, sisäisyyden ilmaisun aluetta; käytännöllisempien taitojen harjoittajat erotettiin artisteista artisaaneiksi, käsityöläisiksi. 1800-luvulla ei tarvinnut enää puhua erikseen kaunotaiteista (beaux arts, fine arts), sillä kaikki taiteeksi
sanottu oli nyt kaunoa. Modernin diskurssin muotoutuessa myös tiedon käsite kapeutui faktan ja fiktion tarkassa erottelussa. Faktat olivat varman havainnon kautta hallittavaa todellisuutta, niiden systemaattinen järjestely perusti modernin tieteen. Tiedon alan kapeutuminen tällä tavoin kavensi myös poissuljetun: subjektiivisuudesta tuli subjektiivisempaa, mielikuvituksesta
kuvitellumpaa. ..."