Mustasalo - Jokikylän pojat Turun Koulussa 1926




Kuvaus
Aarne Mustasalo oik. Heikki Nurmio
Heikki Nurmio on Sibeliuksen säveltämän Jääkärimarssi -runon kirjoittaja
Gummerus 1926
Pian 100 -vuotiaan kirjan etukannessa on tummempia kohtia (kts. kuvat)
muuten kirja on hyväkuntoinen.
Terve kirja, ei hajuja tms.
Sidottu, kovakantinen
Ensimmäisellä tyhjällä sivulla lyijykynällä merkitty nimikirjaimet ja päiväys 1939 (saanee poistettua jos haluaa)
Ei muita merkintöjä.
aika harvinainen kirja Jokikylän pojat -sarjassa
Selässä koristeellinen kohokuvio (köynnös)
Ruissalo Turku Raisio SaloJokikylän pojista kerrotaan myös kirjoissa 'Jokikylän pojat' ja 'Jokikylän abitureintit'. - Raisiossa toimii Jokikylän pojat ry -partiolippukunta, jonka nimi pohjautuu tähän poikakirjasarjaan. Perintötiedon mukaan kirjat kertovat raisiolaisista pojista. Aarne Mustasalo oli Raisiossa vuosisadan vaihteessa vaikuttaneen kirkkoherra Nurmion pojan Heikki Nurmion salanimi.
lainaus netistä:
Aarne Mustasalon nimimerkillä Nurmio julkaisi Gummeruksen kustantamat nuortenkirjat Jokikylän pojat (1923), Jokikylän pojat Turun koulussa (1926) ja Jokikylän abiturientit (1929). Nuortenkirjallisuuden perinteessä Nurmion alias Mustasalon Jokikylä-trilogialla on eloisat historialliset ansionsa. Se oli avaamassa humoristisen poikakuvauksen kotimaista uraa.
Mustasalon kotoiset sankarit kuuluvat samaan heimoon kuin Tom ja Huck; tosin heidän jokimaisemansa on vaatimattomampi kuin Mark Twainin avarana väikkyvä Mississippi.
Ajallisesti Jokikylä-romaanit kattavat suurin piirtein routavuodet, ensimmäisen sortokauden. Historialliset piirrelmät lyövät kaiken aikaa Mustasalon kirjoihin erottamattoman leimansa. Tästä on ristiriitaisiakin seurauksia. Läheskään kaikki luvut eivät jaksa kantaa kaunokirjallisuutena; henkilökuvat eivät näillä kohdin syvene, kun yleinen asetelmallisuus saa toisinaan yliotteen. Toisaalta on mielenkiintoista tarkkailla, miltä esimerkiksi maastakarkotukset tai suurlakon tapahtumat näyttivät turkulaisten koululaisten silmin.
Mustasalon Turkua ovat muun muassa Käsityöläiskatu, torin seutu, Kirkkokatu, Vartiovuori ja Ruissalo; Aurajoen yli vievät Kirkkosilta ja Kivisilta.
Jäähyväiset koulukaupungille puhkeavat mahtiponteen: "Aurinko nousi, ja sen kultaiset säteet valaisivat ensin Tuomiokirkon tornin kaikessa pituudessaan, sitten kukkuloiden harjanteet, katot, talojen päädyt ja vihdoin koko puistoihin peittyvän Auran kaupungin. Sädehtien ja välkkyen kiitivät sitten päivän säteet pitkin Aurajokea linnaa ja merta kohti."

















