Noita palaa elämään/ Suomalaistyttöjä Tukholmassa DVD
Kuvaus
Myytävänä kuvien tuote
Kaksi Roland af Hällströmin ohjaamaa elokuvaa vuodelta 1952 samalla levyllä. ei tekstitystä.
Noita palaa elämään, 1952, 75 min, kieli: suomi, ikäraja 3, ohjaus Roland af Hällström.
Elokuva perustuu Mika Waltarin näytelmään. Arkeologisissa kaivauksissa tohtori Hannu ja hänen vaimonsa Greta löytävät paroni Hallbergin kartanon mailta suokaivannosta noitana pidetyn naisen ruumiin. Kun illalla nousee myrsky, Hannu ja taiteilija Kauko lähtevät suojaamaan kaivauksia ja löytävät haudasta nuoren alastoman ja tajuttoman naisen..
Elokuvaa on pidetty yhtenä ensimmäisistä suomalaisista kauhuelokuvista Valkoisen peuran (1952) ja Linnaisten vihreän kamarin (1945) rinnalla. Sen alastomuuskohtaukset herättivät aikoinaan kohua, ja niiden ansiosta se myytiin sekä Yhdysvaltoihin että Länsi-Saksaan. Suomessa sensuuri leikkasi elokuvasta 14 metriä, ja siitä poistettiin muun muassa repliikki: ”Tahdon sulkea syliini nuoren lämpimän ruumiin - niityllä, kukkien luona alastomana, tulen lämmössä, veren lämmössä.”
Mirja Mane … Birgit Suomaa Toivo Mäkelä … Hannu Hillevi Lagerstam … Greta Sakari Jurkka … Veikko Hallberg Aku Korhonen … paroni Hallberg, kartanonomistaja Helge Herala … Kauko Rakel Laakso … emännöitsijä Elna Hellman … Sauna-Maija Elsa Turakainen … Leena Elli Ylimaa … Saara Einari Ketola … Janne Jalmari Parikka … Henrik Mauri Jaakkola … kappalainen Leo Jokela … renki
Suomalaistyttöjä Tukholmassa 1952, 96 min, kieli: suomi, ruotsi, ikäraja 3, ohjaus Roland af Hällström.
Elokuvan juoni perustuu moraaliseen opetukseen ja pyrkii varoittamaan liiasta hyväuskoisuudesta. Kolme suomalaistyttöä, joita nailonit ja banaanit houkuttelevat, matkustaa Tukholmaan työnhakuun. Matkalla he tutustuvat Olaviin, joka opiskelee eläinlääkäriksi. Monet muut heidän tapaamansa henkilöt osoittautuvat vähemmän luotettaviksi.
Elokuva perustuu Kaarlo Nuorvalan ideaan. Suomalaiset osuvat järkytyksekseen ”ruotsalaismallisiin” homobileisiin. Ruotsin lehdistö esitti elokuvasta vastalauseensa.Elokuva sisältää tekoajankohtaansa nähden verraten rohkeita aiheita ja kohtauksia. Käsikirjoituksessa leikitellään ennakkoluuloilla, koska homoseksuaalisuus oli laillistettu Ruotsissa vuonna 1944, ja vaurasta länsinaapuria pidettiin muutenkin ”syntisenä”.
Elokuvaa on pidetty varhaisena suomalaisena eksploitaatioelokuvana, ja sitä on arvosteltu homofobiasta ja Ruotsiin kohdistuvista ennakkoluuloista
Toini Vartiainen … Rauha
Eija Inkeri … Kirsti
Maija Karhi … Liisa
Esko Saha … Olavi Peltola
Åke Lindman … Erik, ruotsalainen opiskelija
William Markus … Sven, viinuri
Ebbe Moe … Karl, valokuvaaja
Henake Schubak … italialainen insinööri Pietro Romano
Elvi Saarnio … suomalainen katutytyttö
Mai-Brit Heljo … Margit, valokuvamalli
Emma Väänänen … huoltosisar
Eero Leväluoma … timanttimiljonääri Miller
Elli Ylimaa … työnvälittäjä
Irma Wikström … lihava nainen laivassa
Erik Fröling … hotellin johtaja
Toivo Lahti … rahakas mies ravintolassa
Aarne Laine … portieeri
Margareta Slangus … laulajatar
Herbert Holland … neekerisolisti
Nils Brandt … homolaulaja
Ema Vinermo … portieeri
Mauri Jaakkola … homo
Heimo Lepistö … lisenssiviranomainen
Kaarlo Nuorvala … mies hipoissa
Matti Aulos … mies hipoissa
Rauno Kuosmanen … poika tansseissa
Mikael Vuolio … portieeri
Marita Nordberg … tyttö tansseissa
Börje Lampenius … kuuluttaja
Maikki Länsiö … tyttö tansseissa
Pentti Siimes … poika tansseissa
Mirja Karisto … tarjoilija
Åke Blomqvist … tanssija
Harri Sinijärvi … mies hotellissa
Veikko Linna … mies ravintolassa
Toivo Sahlström … mies ravintolassa
