Nuorten talkootyö, Risto Rytin muotokuva ja kiitos

Pyrin asianmukaisesti kertomaan korttikohteen kunnon. Ole kuitenkin hyvä ja tarkasta kohteen kunto vielä kuvasta!

kuvassa poikkitaite, ei läpi menevä, presidentti kansanhuolto, säännöstely, pula-aika

WIKIP

Nuorten Talkoot r.y. oli Suomessa vuosina 1941–1949 toiminut avustusjärjestö, johon kuuluivat kaikki maan merkittävimmät nuorisojärjestöt. Sen tarkoituksena oli tuoda lasten ja nuorten työpanoksen avulla helpotusta sodista kärsivää yhteiskuntaa vaivaavaan työvoima-, materiaali- ja elintarvikepulaan. Talkootoimintaan osallistui suurimmillaan 300 000 alle 15-vuotiasta suomalaista.[1][2]

Historiaa
Jatkosodan alettua haluttiin kaikki kansalaiset tuottavaan työhön. 15 vuotta täyttäneitä koski työvelvollisuus,[3] ja nuorempia varten perustettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta heinäkuussa 1941 järjestö nimeltä Suomen Nuorison Iskujoukot. Se ryhtyi organisoimaan koko maan kattavaa vapaaehtoisverkostoa nuorten talkootoiminnan hoitamiseen. Nuorisojärjestöjen lisäksi myös kouluhallitus tuli mukaan toimintaa tukemaan. Saman vuoden marraskuussa nimeksi vaihtui Nuorten Talkoot.[1] Yhtenä nuorten talkootoiminnan esikuvana oli ilmeisesti sota-ajan liittolaisen Natsi-Saksan Hitler-Jugend-järjestö, jolla oli samanlaista talkootoimintaa etenkin maatalouden alalla[4].

Muita samaan aikaan toimineita nuorisoa aktivoivia toimintamuotoja olivat Sotilaspojat, jossa oli enimmillään yli 72 000 iältään 10–17-vuotiasta jäsentä, ja Lotta Svärd -järjestön pikkulotat, jossa toimi jopa 40 000 tyttöä 8 ja 16 ikävuoden väliltä.[5] Aikuisten talkoojärjestöjä olivat Suomen Talkoot ry (1940–1941) ja Suurtalkoot ry (1942–1946).[6]

Nuorten Talkoiden toiminta jakaantui talkootyöhön, keräilyyn ja säästötalkoisiin. Talkoilla hoidettiin kesäisin kotien ja koulujen kasvimaita, tehtiin puhdetöinä sukkia, lapasia, lankoja, laukkuja, vispilöitä, luutia, harjoja ja kirvesvarsia. Lapsityövoimasta oli apua myös karjanhoidossa, perunannostossa ja kangaspulan vuoksi tärkeän pellavantuotannon monissa työvaiheissa.[1][5]

Keräilytöissä lapset ja nuoret kokosivat raaka-ainetta kuten jätepaperia, luita, pihkaa, kuusen- ja pajunkuorta, eläinten karvoja, kumi- ja metalliromua, käytettyjä nauloja, tekstiililumppuja ja tyhjiä pulloja teollisuudelle sekä jätepuuta ja käpyjä lämmitykseen ja puupilkettä häkäpönttöautojen polttoaineeksi. Jopa 10-vuotiaita nuorisotalkoolaisia oli mukana Suurtalkoot ry:n Mottitalkoissa. Kesäisin kerättiin voikukanlehtiä kahvin ja vadelmanlehtiä teen korvikkeeksi. Kesällä 1945 kerättiin rehukasveja karjan talviruokintaan kilpailussa, jonka pääpalkintona oli kymmenen polkupyörää. Vaatteita ja jalkineita kerättiin Itä-Karjalaan, ja vuonna 1947 lähetettiin puolukoita Tanskaan kiitokseksi sotalasten vastaanottamisesta. Kansakoulut toimivat usein keräystavaran välivarastoina ja lajittelupaikkoina, ja tästä työstä saatu mahdollinen rahapalkkio käytettiin opettajien ja koululaisten päätöksillä esimerkiksi koulun retkiin tai hankintoihin. Myös marjanpoiminta ja tähkien poiminta pellolta elonkorjuun jälkeen kuuluivat talkoolaisten tehtäviin. Vuosina 1943 ja 1944 kouluhallitus velvoitti opettajia käyttämään puolet kesälomastaan yleishyödylliseen työhön, mikä usein tarkoitti juuri nuorisotalkootoiminnan organisointia.[1][5][7][4]


Muistathan pitää osoitetietosi ajan tasalla Huutonetin kotisivulla.