OKK 1916 Sörnäs Ab pörssi, Helsinki

LUE OSAKEKIRJAKERÄILYSTÄ.          SUOMEN OSAKEKIRJAKATALOGI.

KATSO HUUTOKAUPAN KAIKKI KOHTEET

Vanhan Helsinkiläisen pörssinoteeratun puuteollisuusyhtiön osakekirja vuodelta 1916. Osoitettu Herr Vilho Rikkonen

Sörnäs Aktiebolag (vanha)

Nimi vuoteen 1916 Sörnäs Snickeri Aktiebolag. Helsinki. Kr. 6.267.

F. Hamfeldin 1888 per. avoin yhtiö Sörnäs Ånghyfleri och Snickerifabriksbolag (5.444) liittyy todennäköisesti otsikon yhtiöön, sillä sen omistajista (John N. Carlander ja J. W. Enqvist) Carlanderit olivat myös otsikon oy:n omistajia. Ay merkittiin lakanneeksi 1.12.1909, mutta kr.-ilmoituksen mukaan ay:n toiminta oli päättynyt "för längre tid sedan".

Per. ../1.4.1892 (muutos 17.2./6.3.1896). Edeltäjä(?) Sörnäs Ånghyfleri och Snickerifabriksbolag ks. ylh. Sörnäs Ab oli aluksi puusepäntehdas (kuva 2 3 4 5). Sijainti oli iso vuokratontti nykyisen Teollisuuskadun, Päijänteentien ja Vääksynkujan rajaamassa kolmiossa, missä nykyään on Op-OKO. 1897 ostettiin Nätholmenin (Ison Verkkosaaren) 1883 per. höyrysaha ? (kuva 2 3 4 5), Helsingin suurin, ja 1917 Hackman & Co:lta Sunilan höyrysaha Kotkassa (per. 1874) [Tif; Ahvenainen Enso]. Ilmoitus. Yhtiön hinaaja ss Nätholmen. Tuotanto käsitti sahatavaraa (115.000 m³), puulaatikoita (Vallilan tehdas, vuodesta 1914, maan suurin alalla), laatikkolautoja, parkettia ja höylättyä puutavaraa [Tif]. 1923 perustettiin Riihivuoren saha (Suolahti; 30.000 m³). 1913 235 työntekijää. 1927 työntekijöitä oli 1200 ja tuotannon arvo 100 Mmk. Silloin Sörnäs Ab kuului Suomen suurimpiin teollisuusyrityksiin [Riitta Hjerppe 2003]. 1928 Verkkosaaren saha paloi eikä rakennettu uudestaan ja Sunilan saha myytiin uudelle Sunila Oy:lle. Sodan jälkeen Verkkosaaresta tuli kalatukkukaupan keskus. Tytäryhtiö: Ab Jakobstads Såg och Lådfabrik Oy (myyty 1934). 1934 liikevaihto 23 Mmk. 1936 Riihivuori myytiin ja saha tuli Lahti Oy:n kautta Rauma-Repola Oy:n omistukseen. Sörnäs Ab:n yhtiökokous 8.6.1937 päätti lopettaa ja purkaa HOP:n haltuun joutuneen yhtiön. Kaupungin omistaman tontin vuokrasopimus päättyi. Tontille rakennettiin useita uusia tehtaita.



Sörnäs Ab:n liiketoiminta oli raskaasti tappiollista 1920-luvulta lähtien. Lehti. Vuoden 1924 tappio oli 17 Mmk. Seuraava julkaistu tilinpäätös oli vuoden 1928 ja viimeinen vuoden 1936. Vuosien 1929...31 tappio oli yht. 17 Mmk. Muina vuosina yhtiö teki nollatuloksia. Poistoja voitiin tehdä vain kolmena vuotena yht. vajaa 1 Mmk. Viimeinen osinko oli vuoden 1923.

1937 Arthur E. Nikander osti HOP:lta Jokelan Tiilitehtaan sekä myös Sörnäs Ab:n koneita ym. irtaimistoa. Vanhan Sörnäs-yhtiön laatikkotehdas siirrettiin 1937 Jokelaan, jossa se toimi vuoteen 1963 uutena, Nikanderin omistamana Oy Sörnäs Ab:na (uusi, 82.655). Se oli per. 1937 ja fuusioitiin 1975, jolloin omisti enää vain tontteja, Oy Machine-Tool Co:hon. Mainos. Ks. myös [St] s. 713.

Pörssinot. 15.11.1916–19.5.1925. Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. Kolmena ensimmäosenä vuotena osake vaihdettiin jonkin verran ja kurssi oli 1500–4000 mk. Sen jälkeen kaupankäynti loppui melkein täysin (yksi suurkauppa 3.1924) ja kurssi putosi; 1925 maksettiin 250 mk.

1898 op. 500 os. à 1000 mk. 1916 U 1:4 à 1000 mk, op 0,5 Mmk:sta 2,5 Mmk. 1917 U 5:2 à 1000 mk, op. 3,5 Mmk. 1918 U 7:3 à 1000 mk, op. 5 Mmk. 1927 suunnattiin HOP:lle 4000 uutta etuoik. os. (op. nyt 9000 os.). 1934 op.kirjattiin alas 90 % minkä jälkeen HOP merkitsi 41.000 uutta os. (op. nyt 50.000 os. à 100 mk). Osakekirja.

Ahvenaisen [1984 s. 274] mukaan Francket olisivat vielä 1913 (?!) omistaneet Verkkosaaren sahan (vrt.). 1915 Sörnäs Ab:n TJ 1914–24 John Edvard Johansson (1873–1947, kuva ?) 29 %, yhtiön entinen TJ John Dahlberg (1848–1915, lisää) 21 %, Carl Fredrik Carlander (ks. Björkboda) 18 %. 1923 J. E. Johansson ja J. N. Carlander kumpikin 22 %. 1927 yhtiö tuli norjalaisomistukseen [Riitta Hjerppe 2003]. 1931 HOP 35 %, C. F. Carlander 3 %. 1937 HOP omisti jo 90,5 %. Pankin Oy Woodsellers Ab (vanha) hoiti valmisteiden markkinoinnin.

[Könönen Suolahden Tehtaat s. 133–143. Sunila metsäjättien yhtiö s. 25–26. Savikkojen valtias s. 51 ja 56. Leiponen S. tiiliteollisuuden historia s. 246.  Lisää: Tif s. 275, St s. 713.]

© G. Kock