Ola Tungesvik: JOS VAIN SAAN OLLA ONNELLINEN: Sid. 1997 WSOY

Ola Tungesvik: JOS VAIN SAAN OLLA ONNELLINEN: TOSI KERTOMUS RAKKAUDESTA. 1997 WSOY. 188-sivuinen sidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ehjä kansipaperi.

Jos vain saan olla onnellinen: Tosi kertomus rakkaudesta (1999; Om jeg får være lykkelig: En sann beretning om kjærlighet 1997) on kirja Seija Mattssonista ja norjalaisesta Ola Tungesvikista. Seija Mattssonista tuli kuuluisa vuonna 1965, kun hänen miehensä Gunnar Mattsson julkaisi menestysromaaninsa Prinsessa, joka kertoo Seijan kamppailusta imusolmukesyöpää vastaan ja hänen ihmeellisestä paranemisestaan taudista. Kirjan ilmestymisen aikoihin narvikilainen äidinkielen opettaja Ola Tungesvik näki televisiosta Seijan ja Gunnarin haastattelun. Kun Seijalta kysyttiin, pelkäsikö hän syövän puhkevan uudelleen, hän vastasi: ”Jos vain saan olla onnellinen, uskon että saan myös elää. Ujon Seijan ääni ja kauniit silmät koskettivat Ola Tungesvikia syvästi ja ”Prinsessa” jäi unelmana hänen mieleensä. Elokuussa 1991 Ola saapui Suomeen ja löysi Seijan Tilkasta, jossa tämä työskenteli sairaanhoitajana. Jo kaksi päivää myöhemmin Ola kirjoitti Seijalle romanttisen rakkauskirjeen. Siitä alkoi Olan ja Seijan haikeankaunis tarina, seitsemän onnen vuotta, jotka he ehtivät viettää yhdessä ennen Seijan äkillistä kuolemaa joulukuussa 1997.

Ola Tungesvik (s. 1937 Trondheim) on tuttu kirjoittajanimi norjalaisille. Hän on kirjoittanut mm. elokuva- ja kirjallisuus-kritiikkiä, artikkeleita ja reportaaseja Norjan päälehtiin. Varsinaiselta ammatiltaan hän on opettaja mutta on työskennellyt muutaman vuoden myös merimiehenä.

Ola Tungesvik: JOS VAIN SAAN OLLA ONNELLINEN: TOSI KERTOMUS RAKKAUDESTA (1999) kertoo samasta Prinsessasta...

... kuin Gunnar Mattssonin Prinsessa (1965; Prinsessan 1965) ja Prinssi (1966; Prinsen 1966)

Gunnar Mattsson (1937 Helsinki – 1989 Helsinki) oli suomenruotsalainen sanomalehtimies ja kirjailija. Hänen romaaninsa ovat vahvasti omaelämäkerrallisia. Esikoisteos Lapitip ilmestyi ruotsiksi ja suomeksi 1964. Tunnetuksi Mattsson tuli toisella romaanillaan Prinsessa (Prinsessan 1965), jossa hän kertoo perheensä kokemuksista vaikeaan sairauteen sopeutumisessa. Teos käännettiin 30 kielelle, ja hän sai siitä Kiitos kirjasta –mitalin. Seuraavana vuonna ilmestynyt Prinssi (Prinsen 1966) kertoo kolmesta ihmisestä: kirjailijasta itsestään, hänen pojastaan - lapsen ensimmäisestä elinvuodesta - sekä pojan äidistä, kirjailijan vaimosta.