Olavi Paavolainen -keulakuva - Jaakko Paavolainen 1.p.1991

Tammi 1991 Kovakansi

Olavi Paavolainen - Kolmannen valtakunnan vieraana ja juhlien jälkeen esseitä kansallissosialismista

294 sivua 

Kivennavalla syntyneen Olavi Paavolaisen on todettu olleen kokonaisen sukupolven makutuomari, ateljeekriitikko ja impulssien antaja. Hän oli jo kouluaikanaan monipuolisen kiinnostunut taiteesta. Paavolainen kuului Nuoren Voiman Liiton kirjallisen piiriin ja osallistui mm. yhteiseen runokokoelmaan Hurmioituneet kasvot (1925). Joukko tuli sittemmin tunnetuksi Tulenkantajat nimellä. Paavolainen oli koko tulenkantajapolven idoli, johon 1920-luvun nuorekas urbaani eksotiikka henkilöityi.

Olavi Laurin nimellä Paavolainen julkaisi Mika Waltarin kanssa koneromantiikkaa ja suurkaupunkilaisuutta ylistävän runokokoelman Valtatiet (1928). Omassa esikoisteoksessaan, esseekokoelmassa Nykyaikaa etsimässä (1929) hän pohti elämän koneellistumista ja kaupungistumista sekä esitteli uusia taidevirtauksia, joista tuon ajan Suomessa ei juurikaan tiedetty: dadaismia, futurismia, venäläisiä vallankumouslyyrikoita. Se on edelleen aiheen ohittamaton lähdeteos. Poleeminen Suursiivous eli kirjallisessa lastenkamarissa (1932) oli tulenkantajien romantiikan kritiikkiä sekä samalla itsekritiikkiä.

Paavolaisen tuotannon painavimman osan muodostavat teokset, joissa kirjailija kartoittaa sodan varjostaman Euroopan tilaa. Teoksessa Kolmannen valtakunnan vieraana hän puoliksi hämmentyneesti ihailee, puoliksi terävästi arvostelee Hitlerin Saksaa. Etelä-Amerikan matkan jälkeen syntyneissä kirjoissa Lähtö ja loitsu sekä Risti ja hakaristi kirjailija tarkastelee valtameren takaisesta perspektiivistä Euroopan kulttuuriongelmia ja aatteellisia joukkoliikkeitä.

Olavi Paavolainen toimi 1941-44 tiedotuskomppanian upseerina Itä-Karjalan sotaretkellä. Aikaa uhmaa hänen sotapäiväkirjamerkintöjen pohjalta syntynyt teoksensa Synkkä yksinpuhelu I-II, jossa hän mm. arvioi sota-ajan henkistä ilmapiiriä ja niitä asenteita, jotka veivät Suomen sotaan.Kirjaan sisältyvät myös upeat kuvaukset karjalaisen erämaaluonnon kauneusarvoista: Aunuksesta, Syväriltä ja karjalaisista kalmistoista. Teos nostatti suuren kohun, ja sen saama tuomitseva kritiikki sai aikaan Paavolaisen vaikenemisen kirjailijana...

Ei merkintöjä

Hakusanoja: elämäkerta