Opetustaulu: Koljonvirran taistelun muistomerkki Iisalmella.

TARJOUS!!! HUUDA KOLME OPETUSTAULUA KOHTEISTANI NIIN SAAT HALVIMMAN ILMAISEKSI!! (OSTA KOLME, MAKSA KAKSI)

Opetustaulu: Koljonvirran taistelun muistomerkki Iisalmella. 56cm x 95cm. Hyväkuntoinen koulutaulu.

Koljonvirran taistelu oli 27. lokakuuta 1808 Iisalmessa käyty Suomen sodan taistelu. Perääntymässä olleet Johan August Sandelsin johtamat ruotsalaisjoukot onnistuivat torjumaan ylivoimaisten venäläisten hyökkäyksen salmen yli.

Taistelu ja sen seuraukset

Eversti Sandelsin komentamat suomalaiset voittivat ylivoimaisen venäläisosaston, joka yritti päästä Koljonvirran yli siltaa pitkin. Venäläisten komentaja ruhtinas Dolgoruki kaatui taistelun loppuvaiheessa. Sodan lopputulokseen voitolla ei silti ollut vaikutusta ja Sandelsin joukotkin jatkoivat perääntymistään. Taistelu antoi Johan Ludvig Runebergille aiheen Vänrikki Stoolin tarinoiden Sven Dufva -runoon.

Taistelun muisto

Koljonvirralla on tehty Suomessa poikkeuksellinen taistelukentän arkeologinen tutkimus. Kesällä 2008 Koljonvirran leirintäalueella, alkuperäisellä taistelupaikalla, esitettiin näytelmä joella käydystä taistelusta. Näytelmässä käytettiin ajanmukaisia pukuja, musketteja ja tykkejä. Ne oli ladattu oikealla ruutimäärällä, mutta panostettu vain kostutetuilla paperipalloilla. Näytelmässä oli mukana sekä venäläisiä että suomalaisia sotahistorian harrastajia.

Taistelupaikka

Yläsavolainen harrastaja-arkeologien ryhmä löysi kesällä 2008 uusia todisteita taistelupaikasta eli Koljonvirran sillasta ja sen rakenteesta. Paikan ja sittemmin tuhoutuneiden siltarakenteiden on uskottu olleen nykyisen eli valtatie 27:n sillan alla tai aivan etelälaidassa.

Aiemmin uskottiin kevättulvan särkeneen sillan vuonna 1808 ja että paikalle olisi rakennettu vain tilapäinen pukkisilta. Nyt saatiin viitteitä sillasta sekä sukeltajien ottamista valokuvista että asiakirjalöydöistä. Jälkimmäisten mukaan kevättulva rikkoi Koljonvirran sillan jo muutamaa vuotta ennen sotaa ja sen tilalle rakennettiin vahva kivillä tuettu arkkusilta, jossa oli ylävirran suuntaan hirsiset jäänsärkijät. Kevään 1808 tulva ei olisi asiakirjojen mukaan tätä siltaa rikkonut.

Venäläisen taistelun silminnäkijän majuri A. A. Thesleffin maalaus on ollut ainoa kuva sillasta, Koljonvirrasta nyt löydetyt neljän tai viiden hirsiarkun jäännökset ovat maalaukseen verrattuna selvästi suuremmasta sillasta. Sillan paikan tutkimusryhmä päätteli sukelluksista saatujen tietojen sekä vuoden 1781 maanjakokartan, venäläisten taistelukartan ja peruskartan avulla.

Silta-arkkujen jäännökset paikannettiin ennen sukellusta ääntä johtavilla koettimilla. Taistelupaikka olisi näiden mukaan sijainnut kymmeniä metrejä nykyisestä sillasta etelään. Tällä kohdalla Koljonvirran silta olisi asiakirjojen mukaan ollut käytössä vuodesta 1755 aina vuoteen 1845 saakka.

Iisalmi ruots. Idensalmi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa. Kaupunki perustettiin vuonna 1891(kauppala 1860), jolloin se erotettiin ympäröivästä Iisalmen maalaiskunnasta. Kauppalana Iisalmi oli epäitsenäinen kauppala ja kuului Iisalmen maalaiskuntaan. Kaupungin perustamiseen vaikutti itseoppinut kansanmies Petter Kumpulainen. Hän esitti kenraalikuvernööri Fredrik Vilhelm von Bergille osoittamassaan anomuskirjelmässä Ylä-Savon suurimpia puutteita, joita olivat oman kaupungin puuttuminen ja vesireitin kanavoimattomuus.

Iisalmen rajanaapureita ovat Kiuruvesi, Lapinlahti, Kuopio, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.

Iisalmen Natura-kohteita ovat Iisalmen lintuvedet: Ylemmäinen, Keskimmäinen, Tismiö, Savonselkä-Haukilahti, Vedenpäänlahti sekä Säyneenluhta. järvet ovat arvokas lintuvesikohde, koska ne toimivat muuton aikana levähdyspaikkana.

Kaupunginosat ja kylät

Ahmo, Huotari, Haapasaari, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Jordan, Kangas, Kangaslampi, Kihmula, Kilpisaari, Kirma, Kirkonsalmi, Kotikylä, Kurenpolvi, Kääriänsaari, Lappetelä, Luuniemi, Makkaralahti, Marjahaka, Nerkoo, Nerkoonniemi, Niemisjärvi, Ohenmäki, Paloinen, Pappila, Partala, Peltosalmi, Pihlajaharju, Pitolamminmäki, Porosuo, Pölönmäki, Pöllösenlahti, Pörsänmäki, Rohmula, Ruotaanlahti, Runni, Ruotaanmäki, Ryhälänmäki, Sankariniemi, Savipelto, Soinlahti, Sourunsalo, Touhula, Ulmala, Valkeamäki, Varpanen, Vieremäjärvi, Viitaa.

Suurin lähiö on Lippuniemi  (Lähde: Wikipedia)