Paavo Haavikko: Puut, kaikki heidän vihreytensä
Kuvaus
Kirjan nimi viittaa suoraan luontoon, mutta Haavikolle tyypilliseen tapaan luonto ei ole vain kohde, vaan kielen ja ajattelun väline. Runoissa puut ja metsä rinnastuvat usein valtaan, historiaan ja ihmisen olemiseen.
Haavikko hylkäsi tässä vaiheessa varhaisemman tuotantonsa runsauden ja siirtyi kohti äärimmäistä pelkistystä. Runot ovat usein lyhyitä, mietelausemaisia ja täynnä monitulkintaisia paradokseja.
Monet kokoelman säkeistä ovat jääneet elämään itsenäisinä lausahduksina. Ne pohtivat usein maailmanmenoa, politiikkaa ja sitä, miten vaikeaa asioista on puhua niiden oikeilla nimillä.
Kokoelma jakautuu sarjoihin, joissa toistuvat tietyt teemat, kuten vaellus, koti ja historian syklisyys. Haavikko käyttää usein "minää", joka tarkkailee maailmaa viileän etäisyyden päästä.
Teos vakiinnutti Haavikon aseman yhtenä merkittävimmistä modernisteistamme. Se on yksi hänen luetuimmista ja siteeratuimmista kokoelmistaan.
Otava.
Sidottu, kovakantinen, irtokannet.
2008, 2. painos (ilm. ensimm. kerran 1966)
134 s.
Ei kynämerkintöjä.
