PADASJOKI 1442-1992

Hyväkuntoinen Paikkakuntakirja lukuisine valokuvineen .
Painettu 90-luvulla
Ei omisteita.
Padasjoki 1442-1982 eräkylästä elivoimaiseksi teollisuuspitäjäksi .
Koko n. 27x21cm
Sivuja 104

Käsikirjoitus: Liisa Häme ja työryhmä Tuuli Joensuu, Touko Kaunisto, Heikki Koskinen, Minna Muje, Kalevi Nurminen, Heikki Pelkonen, Pentti Vuorinen, Anna-Maija Tuomala Graafinen muotoilu: Ari Mikkola/Libenter Oy Valokuvaajat ja kuvat sivunumeroineen (a=ala; y=ylä; v=vasen; o=oikea): Tuuli Joensuu 48a. Jouko Latva 25, 33, 38, 58, 59, 61, 64 a, 70 y, av. Mikko Kallunki, 32. Pentti Malaste 21 y, 24, 27 a, 35, 40, 41, 43, 44, 45, 47, 48 y, 55, 56, 57 av, 63, 65 ao, 73 av, ao, 74, 77, 81 a, 82, 83, 84, 85, 86. Marja-Liisa Manninen 37 y, 65 av, 71 av. Minna nainen 52 a, 64 v, 65 v, 87. Voitto Niemelä kansi, 11,12,13,15,16,17a, 18, 19, 20, 21 a, 22, 23, 27 y, 28, 30, 31 y, 42, 49 a, 67, 71 ao, 88. Kalevi Nurminen 29, 50, 51, 71 yo, Ritva Reinilä 17 y, 26, 31a, 36, 37 av, 52 y, 56 y, 62, 66, 67,68, 69 ao, 70 ao, 71 yv, 73 y, 75, 76, 78, 79. Hannah Vallas 10, 81 v. Pentti Vuorinen 37 ao, 49 y, 53. Sivujen 89-112 kuvat A. Th. Böök. Sivun 57 y, ao esinekuvat Padasjoki-Seuran kokoelmat. Värierottelut: Neloskuva, Lahti Paino: N-Paino, Lahti ISBN 951-96-434-0-0 SAATTEEKSI. Padasjoen hallinnon 550-vuotisjuhlavuosi 1992 saattaa hyvinkin olla kunnan historian käännekohta. Valtakunnallisen mittapuun mukaan 550-vuotias pitäjä on eittämättä vanha. Ikä tuo mukanaan arvokkuutta ja elinvoimaisia perinteitä, jotka vuosisatojen aikana talojen ja tapojen myötä siirtyvät sukupolvelta toiselle. Tosin se saattaa merkitä myös hitautta ja vanhaan pitäytyvää reservaattihenkeä, jossa uutta omaksutaan hitaasti. Padasjoelle kunniakas 550 vuoden ikä on vain yksi merkkipaalu monien muiden joukossa. Täällä on tehty jatkuvasti määrätietoista työtä, jotta maaseutumme säilyisi elävänä ja vireänä. Luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat onneksi ajoissa oivaltaneet, että pelkkä maineikas historia ei elätä. 1970-luvulla pidettiin huolta siitä, että Padasjoelle saatiin tasaisesti lisää työpaikkoja. Maa- ja metsätalouden rakennemuutos ei enää pakottanutkaan muuttamaan kaupunkiin. Väkiluvun väheneminen saatiin hidastumaan ja 1980-luvulla miltei pysähtymään. Pelkät työpaikat eivät tietenkään riittäneet takaamaan ihmisten viihtymistä Padasjoella. Kahdessakymmenessä vuodessa rakennettiin kirkonkylän taajamaan runsaasti vuokra-asuntoja, päiväkoti, uimahalli, ala-aste ja kirjasto. Myös kirjaston ja terveyskeskuksen laajennukset ja lukuisien harrastus- ja liikuntapaikkojen rakentaminen ajoittuivat näille vuosikymmenille. Nyt 550-vuo- tispäivänämme voimme pää pystyssä sanoa, että palvelut ovat kunnossa. Padasjoen 550-vuotisjuhlavuoden johtoteemaksi on kiteytynyt Kestävän kehityksen projekti, jonka kolmivuotiskokeilu aloitettiin jo v. 1991. Padasjoella halutaan nähdä, millaisiin tuloksiin valistuksella, koulutuksella sekä tiedottamisella päästään teollistuneessa maaseutukunnassa. Projektin kunnianhimoisena tavoitteena on saada niin viljelijät, yritysten päättäjät kuin muutkin kunnan asukkaat oma-aloitteisesti omaksumaan uusia ympäristöarvoja sen sijaan, että ympäristönsuojelu perustettaisiin kielloille ja rajoituksille. 550-vuotisjuhlan kunniaksi haluttiin luoda jotakin pysyvää. Tarvittiin elämänläheinen kirja, joka kiinnostaisi kaikkia padasjokelaisia ja Padasjoen ystäviä. Vaikka nykyisestä, Uuno Pulkkilan kirjoittamasta Padasjoen his- toriasta puuttuu sodanjälkeinen aika - ja historian kirjoittamisen tarvetta olisi muutenkin, tahdoimme silti julkaista kuvateoksen. Näin voimme helposti lähestyttävällä tavalla esitellä Padasjoen kunnan ja seurakunnan toimintoja sekä alueen moni-ilmeistä järviluontoa. Voimme kertoa tavallisista ihmisistä ja heidän jokapäiväisestä elämästään. Toivottavasti me kaikki saamme kirjasta aineksia oman kotiseuturakkautemme rakentimiksi. Toivomme myös, että kirja toimii padasjokelaisen kulttuurin lähettiläänä ja lahjana, joka rehellisellä ja puhuttelevalla tavalla kertoo kotiseudustamme ja meistä Padasjoen asukkaista. Liisa Häme