Palestiina Israel Pyhän maan matkaopas

Voitto Viro 1975 Pyhän maan matkaopas

Matka Lähi-Itään, Pyhään maahan, ei ole tavallinen turistimatka. Se on matka katoamisen uhan alai- seen menneisyyteen, matka Raamatun maailmaan ja sen ikivanhaan historiaan. Se on toivioretki. Pyhän maan parhaisiin tuntijoihin kuuluva kirkko- herra Voitto Viro esittelee kirjassaan perusteellisesti kaikki raamatullisesti merkittävät kohteet. Hän ker- too myös Lähi-Idän maiden ilmastosta, matkustusta- voista, ruoasta, terveydenhoidollisista seikoista, rokotuksista, passeista ja viisumeista, matkavaluutasta ja matkavarusteista, rajanylityksistä, rahasta ja rahanvaihdosta, postista ja lennättimestä, matkatoimistoista, valokuvauksesta. Hän selostaa Pyhän maan kan- soja, kasvillisuutta, eläimistöä, Lähi-Idän maiden his- toriaa, Pyhän maan matkaan liittyviä itämaisia kieliä ja esittelee seikkaperäisesti Lähi-Idän maat. Voitto Viro tuntee Pyhän maan alueen ja hän kertoo matka- oppaassaan kaiken mitä Pyhään maahan matkaavan tulee tietää. ISBN 951-95314-2-4 LUKIJALLE Siitä asti kun Origeneen ystävä Aleksanteri v. 212 ensimmäisenä lähti »etsimään Jeesuksen, opetus- lasten ja profeettain jalanjälkiä», sen retken on tehnyt jokainen sukupolvi. Ensimmäisenä suomalaisena pyhiinvaeltajana keskiajan jälkeen kä- vi Palestiinassa pastori K. Aug. Hildén vuonna 1890. Hänen mat- kakirjansa >>Palestiinassa» on yhä viehättävä teos. H. V. Mortonin >>Mestarin jäljillä» lienee kauan ylittämätön. Erityisesti 2. maailmansodan jälkeen toivioretket Suomesta Palestiinaan ovat saavuttaneet sellaiset mittasuhteet, että maassamme tuskin on seurakuntaa, jonka jäsenistä kukaan ei olisi »lukenut viidettä evankeliumia». Matka Pyhään maahan on sydänten toivioretki. Lyhentäessäni ja uudistaessani v. 1963 ilmestynyttä ja jo kauan sitten loppuunmyytyä >>Pyhän maan matkaopasta» olen pyrkinyt siihen, että mukana olisi keskeinen siitä, mikä Pyhässä maassa liittyy Raamatun sanaan erityisesti sellaisten kohteitten osalta, joiden voidaan katsoa liittyvän vähintään parin viikon mittaiseen matkaan. Arkeologista, historiallista ja poliittista aineistoa on pyritty saatta- maan ajan tasalle. Vaikka vuoden 1967 sodan jälkeen vain Jerusalem on virallisesti liitetty Israelin aluce- seen, lienee tarkoituksenmukaista matkailijan kannalta käsitellä koko Jordanin länsipuolinen alue Israelin yhteydessä. Nimien oikeinkirjoituksessa on pyritty noudattamaan vakiintunutta käytäntöä. Raamatulliset nimet esiintyvät Raamatun mukaisina. Yleensä on »q:n» sijasta käytetty »k:ta», etenkin sanan alussa. Vierasperäisissä sanoissa jäänne on merkitty y:llä, paitsi hyvin tunnetuissa nimissä, kuten Jerusalem, Jabbok, Jarmuk. ž tai dž on merkitty äänteellä j. Arabian- ja hepreankielen kaikkia eri h-, d-, t- ja s-äänteitä ei ole eritelty. Heittomerkki voi kuvata alif- tai ain-ään- nettä. Ein- ja Ain-muotoa (= läh de) lienee käytetty rinnakkain, sa- moin kuin arabiankielen artikkelia muodossa al tai el. Useissa nimissä kirjoitustapa ei ole vakiintunut. Sanat Israel ja farao on lausuttava lyhyinä. Jos minä unhotan sinut, Jerusalem, niin unhota sinä minun oikea käteni. Tarttukoon kieleni suuni lakeen. ellen minä sinua muista, ellen pidä Jerusalemia ylimpänä ilonani. Ps. 137:5-6. Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat. Ps. 122:6 Helsinki 28. 5. 1975. Voitto Viro