Paul Osipow "Katharine VII"

Paul Osipow "Katharine VII"  5/15 taitelijavedos mitat kuva-ala korkeus n.48cm leveys n.32cm, ei kehyksiä

Paul Osipow (s. 11. kesäkuuta 1939 Kymi) on suomalainen taidemaalari ja näyttelijä.

Osipowin vanhemmat olivat käyttöpäällikkö Igor Osipow ja Elna Arponen. Hänen puolisonsa vuodesta 1961 oli keramiikkataiteilija, kuvanveistäjä Anna-Maria Osipow, avioliitto päättyi eroon 1980-luvun alussa. Osipow opiskeli maalaamista Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1958–1962, Vapaassa taidekoulussa vuonna 1960 ja Teksasin yliopistossa vuosina 1975–1976. Hän on toiminut useaan otteeseen opettajana taidealan oppilaitoksissa Suomessa, samoin kuin vt. professorina Tukholman taideteollisessa korkeakoulussa. Hän on Teksasin osavaltion kunniakansalainen. Osipow sai valtion 15-vuotisen taiteilija-apurahan 1985, prinssi Eugenin mitali hänelle myönnettiin 1989.

Osipowin läpimurto tapahtui vuonna 1966 järjestetyssä Nuorten näyttelyssä. Siellä oli esillä Osipowin urbaania elämää kuvaavia popmaalauksia, jotka saivat paljon kiitosta. Hänen maalauksensa ovat muuttuneet paljon tuosta ajasta ja nykyään hänen teoksiaan onkin vaikea luokitella minkään tietyn taidesuuntauksen mukaan. Suomen ja Euroopan lisäksi hänen taulujaan on ollut esillä eri näyttelyissä Yhdysvalloissa, Japanissa ja Israelissa.

1960- ja 1970-luvuilla Osipow näytteli myös muutamissa elokuvissa. Hänellä oli pääosa Risto Jarvan läpimurtoelokuvassa Työmiehen päiväkirja (1967) ja Matti Kassilan Aila Meriluoto -filmatisoinnissa Haluan rakastaa, Peter (1972). Tosin jälkimmäisen elokuvan kohdalla ohjaaja ei ollut tyytyväinen Osipowin ääneen, joten näyttelijä Matti Oravisto sai dubata hänen repliikkinsä. Osipowilla oli rooli myös niin ikään Risto Jarvan ohjaamissa elokuvissa Kun taivas putoaa...(1972) sekä Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975).