Psalmit nykysuomeksi (Toim. Jussi Aro)

Suomen Kirkon Sisälähetysseura&Suomen Pipliaseura 1973, 239 sivua, nidottu, pehmeäkantinen, kansikuva. Esilehdellä on omistusmerkintä. Psalmien kirja on Raamattuun sisältyvä rukous- ja virsikoloelma. Se on syntynyt pitkän ajan kuluessa, ja psalmeja ovat laatineet useat muinaisisraelilaiset runoilijat. Psalmeja laulettiin vitsinä Jerusalemin temppelijumalanpalveluksessa, ja ne liitettiin Israelin pyhien kirjoitusten kokoelmaan, Vanhaan testamenttiin. Psalmeihin sisältyy ylistysvirsiä ja kiitosvirsiä Jumalan antamasta avusta, suojeluksen, pelastuksen ja anteeksiantamuksen pyyntöjä sekä rukouksia, että Jumala rankaisisi omaisuuskansansa vihollisia. Joissakin psalmeissa saa ilmauksensa yksilön uskonkilvoitus, toiset taas ovat koko seurakunnan ja koko kansan rukousta Jumalalleen. Uusi testamentti sisältää monia viittauksia psalmeihin, ja Marian kiitosvirsi (Luuk. 1:46-55), Sakariaan kiitosvirsi (Luuk. 68-79) sekä Simeonin kiitosvirsi (Luuk. 2:29-32) ovat hyvin psalmien kaltaisia. Jeesus rukoili ristillä psalmien sanoin. Psalmeista tulikin kristillisen kirkon ensimmäinen virsikirja, ja psalmit ovat myös vaikuttaneet paljon myöhempään virsirunouteen. Käsillä olevan Psalmien kirjan käännöksen on laatinut suoraan heprealaisesta alkutekstistä Helsingin yliopiston itämaisen kirjallisuuden professori Jussi Aro. Se liittyy aikaisemmin julkaistuun Uuden testamentin suomennokseen Uusi testamentti nykysuomeksi. Koska heprea on lause rakenteen kannalta yksinkertaisempaa kuin Uuden testamentin Kreikka, suomennostyön luonne ja vaikeudet ovat varsin erilaisia kuin Uutta testamenttia käännettäessä. Niitä kääntäjä selostaa kirjan loppuun sijoitetussa luvussa Psalmikäännöstyön ongelmia. Suomen Kirkon Sisälähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran raamatunkäännöstyötä varten asettama yhteistyö valtuuskunta toivoo, että uusi Psalmien kirjan suomennos voisi välittää tämän ajan lukijalle, rukoilijalle ja seurakunnalle vanhan liiton aikaisen seurakunnan sydänäänet elävinä ja kilvoitukseen kehottavina.