Putkilahden Kyläkirja Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja

Putkilahti on kylä Jyväskylän Korpilahdella, Keski-Suomen maakunnassa. Putkilahden kylä on vuoden 1995 kylä Suomessa. Putkilahti on myös valittu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Putkilahden kyläkirja, julkaisija Putkilahden kyläseura ry 2003 etulehdellä vanhan omistajan nimi(viimeinen kuva)
Etukansi Putkilahden poikia Virtasalmen silta 1938 kuvassa Oskari Rantanen , Hugo Niemelä ja Uuno Hedman
Takakansi Kalle Autioniemi kaupunkimatkalla Jyväskylässä 1930-luvulla

Putkilahti Jyväskylä Korpilahti Paljonko Heikkilän vaari sai eläkettä ? Minkä alan ammattilainen oli Rättä-Kalle ? Kuka oli Kaima-laivan perämies ? Missä asui Ison kiven politikko ? Kuinka kylä sai koulun kahdesti ? Kulkiko Korospohjassa pikajuna? Mitä saalisti Töppöspohjan turkismetsästäjä? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin kysymyksiin antaa vastauksen teos Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja joka aloittaa Paikalliskulttuurihanke Kumotuksen kyläkirjasarjan. Samalla kun Putkilahden kyläkirja tallentaa melkoisen kappaleen eletyn makuista korpilahtelaista historiaa, se muistuttaa tarinan tärkeydestä. ISBN 952-91-6117-4 Lähdelahden Matin mökki seisoo alavalla paikalla Kääjinniemessä, joten keväisin vesi tahtoi nousta rappusille saakka. Kovana tulvavuonna Matilta kyseltiin, onko luonnonilmiö haitannut asumista. "Ei toistaiseksi, mitä nyt flyygelin jalkoja olen joutunut jatkamaan", kuului vastaus. Kirkonkylällä käydessään Matti oli kerran kapsahtanut katuun paikallisen ravitsemusliikkeen edessä. Kun poliisit tulivat nostamaan miestä jaloilleen, tämä harmitteli sitä, että laskuvarjo ei auennut... Nämä varsinaisen aineiston ulkopuolelta poimitut otteet kertovat paljosta. Ne viestivät Putkilahden värikkäästä henkilögalleriasta ja siihen kietoutuvasta rikkaasta tarinaperinteestä, mutta myös siitä, että läheskään kaikkea ei saatu sanottua, vaikka kirjasta tuli arvioitua laajempi. Putkilahti on ensimmäinen osa Paikalliskult- tuurihanke Kumotuksen sarjassa, jossa julkaistaan tusinan verran korpilahtelaisia kyläkirjoja, Jo ennen hankkeen käynnistymistä Putkilahdessa oli usean vuoden ajan tehty työtä asian hyväksi Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston opintoryhmänä, joten lähtökohta oli otollinen. Kun Osmo Kaitalehdon ansiokkaasti luotsaama ryhmä syksyllä 2002 siirtyi työskentelemään Kumotuksen suojiin, rytinä saattoi alkaa. Ja niin se tekikin. Vajaan vuoden aikana kokosimme mittavan määrän raakamateriaalia pääasiassa yksityisistä kokoelmista. Kirjatyöryhmä - Kirsti Koskinen , Reino Koskinen , Eero Rantanen , Veikko Riikonen , Oiva Saarinen , Enna-Liisa Sorsa , Aune Turunen ja Uolevi Turunen - oli aina val- mis antamaan asiantuntemuksensa käyttöön, edustipa puutelistalle kirjattu kysymys mitä koko- luokkaa tahansa. Käytännön hankintatyön lisäksi tämä aktiivijoukko muodosti itsessään häm-mentävän laajan ja syvän muistiarkiston, joka ilman muuta oli keskeisiä tietolähteitä. Siitä am- mennettiin niin jäsenten omin tekstein kuin haas- tatteluinkin, mutta ehtymisen merkkejä ei kirjan valmistumiseen mennessä ehditty havaita. Rytmi oli ripeä, työilmapiiri vapaa ja kanssakäyminen mutkatonta. Tekemistä leimasi tahto ponnistella yhteisen onnistumisen hyväksi. Oli helppo havaita, kuinka tämä ajattelu oli vallalla myös työryhmän ulkopuolella. Niin moni putkilahtelainen - nykyinen, entinen tai lomaasukas - osoitti tämän konkreettisesti, että on perusteltua puhua kylän kirjasta. Kiitos on ko- vin vaatimaton sana tähän tarkoitukseen, mutta sellaisen haluan paremman puutteessa kaikille osallisille välittää. Kuten työryhmässä kerran todettiin, kansiin laitetaan kaikki, mikä on oikeaa asiaa. Näin oli käyvä. Siitähän lessä on kysymys: oikeasta ja todellisesta, joka pitkälti mielikuvien varaan rakentuvassa nykymenossa on enemmän tai vähemmän hämärtynyt. "Tuskin kaikki oli aivan prikulleen näin, mutta todennäköisesti ainakin suunnilleen", sanoi taannoin kirjailija Hannu Mäkelä. Lainaus sopii kuvaamaan Putkilahden kyläkirjan sisältöä. Vaikka sivuilla on runsaasti eksaktiakin tietoa, on pääpaino ollut enemmän perinteen, kuin historiantutkimuksessa. Näin ollen Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja -kirjassa etusijan on saanut eletty historia, jonka kiehtovimmissa keskiössä on tarina. Lähestymistapa oli helppo valita siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä ovat "mukavia asioita vielä huomennakin", kuten Alpakan isäntä saattaisi sanoa. Korpilahden maapuolella juhannuksena 2003 Pekka Suomäki Putkilahti Jyväskylä Korpilahti Paikkakuntakirja