Raatteen tiellä Onttoni Miihkali, talvisota, muistoja ja
Kuvaus
Ole hyvä ja tarkasta kohteen kunto vielä kuvasta!
ja kokemuksia, HML 1940
WIKI;Onttoni Miihkali (oik. Mikko Miihkali Karvonen, vuodesta 1952 Mikael Karresand), 3. tammikuuta 1904 Kiestinki – 2. joulukuuta 1979 Lövbo, Ruotsi) oli vienankarjalaista syntyperää oleva suomalainen kirjailija, joka kirjoitti useita sotakirjoja. Kirjoista tunnetuin on 1940 ilmestynyt Suomussalmen sotatantereilla. Hän kirjoitti myös Itä-Karjalaan liittyvistä aiheista.[1]
Karvonen oli mukana Karjalan metsäsisseissä 1921–1922 ja osallistui Itä-Karjalan kansannousuun. Kansannousun epäonnistuttua hän pakeni Suomeen. Karvonen ajoi myöhemmin Vienan Karjalan asiaa Karjala-Seurassa ja sodan aikana 1942 hän oli jäsenenä Itä-Karjalan sotilashallinnon neuvottelukunnassa.
Karvonen valmistui kansankoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1928 ja toimi Suomussalmen Kuivajärvellä opettajana vuosina 1928–1939. Opettajakaudellaan hän toi esille radio-ohjelmissa, lehtikirjoituksissa ja esitelmissä Kuivajärven ja läheisen Hietajärven kylien ortodoksista vienankarjalaista kulttuuria ja teki myös Kuivajärvellä asuneen runonlaulaja Domna Huovisen tunnetuksi. Karvosen hyvä ystävä näinä vuosina oli toinen Vienan Karjala-aktivisti, kirjailija Ilmari Kianto. Miesten välit katkesivat talvisodan aikana kun Kianto epäili Karvosta Kiannolle sotapetostuomion tuottaneen sikarilaatikkojupakan alkuunpanijaksi.
Karvonen osallistui talvisotaan Suomussalmen rintamalla luutnanttina toimien ErP 15:n tiedustelu-upseerina aina vuoden 1939 loppuun saakka. Hän siirtyi Suomussalmelta tammikuussa 1940 Päämajan propagandaosastolle Mikkeliin. Jatkosodan alkaessa Karvosesta tuli heinäkuun puolivälissä 1941 heimosoturipataljoonista muodostetun Osasto K:n tiedustelu-upseeri. Hän toimi Itä-Karjalan sotilashallinnon varakomentajan ja Itä-Karjalan neuvottelukunnan puheenjohtajan, jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin adjutanttina aina marraskuuhun 1942 saakka. Karvonen teki 1941-1942 useita tarkastusmatkoja Itä-Karjalaan ja laati mielialaraportteja sekä tilanneraportteja suoraan marsalkka Mannerheimille. 20. heinäkuuta 1941 Vuokkiniemellä pidetyssä kansankokouksessa Karvonen julisti pitämässään puheessa Itä-Karjalan liitetyksi Suomeen. [2]
