Raisa Lardot: SAMMAKKOPRINSSI tai Vesa Häyrinen: TAPAUS PYÖR

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Raisa Lardot: SAMMAKKOPRINSSI. Päällys: Marjaana Virta. 1987 WSOY. 136-sivuinen sidottu kirja, lukematon, kansipapaperissa takana hintatarran jälkeä, itse kirja ehjä ja siisti, ei merkintöjä.
 
Sammakkoprinssi (1997) -romaani on rakkaussuhteen rohkea ja oivaltava kuvaus. Kertomus naisesta ja hänen rakastajastaan sekä patoutuneista tunteista, jotka purkautuvat niin rajusti, että avioliitto, perhe, kaikki elämän sovinnaiset kuviot rikkoutuvat. Sammakkoprinssi on intiimiydessään ja avoimuudessaan dramaattinen romaani. Raisa Lardot´n kertojanääni on kiihkeän emotionaalinen, väliin kitkeräkin mutta aina vilpitön. Kirjassa on paljolti samantapaisia sävyjä kuin Lardot´n menestysteoksessa Ripaskalinnut. 
 
Raisa Lardot on syntynyt 1938 vepsäläisperheeseen Itä-Karjalassa. Sodan alettua 1939 hänen isänsä loikkasi puna-armeijasta Suomen armeijaan ja toimi Aunuksen radiossa vepsän kielen tulkkina. Sodan loppuvaiheessa perhe pakeni Suomeen. Isä vangittiin ja vietiin Siperiaan, äiti jäi yksinhuoltajaksi kuudelle alaikäiselle lapselle. Avioiduttuaan belgialaisen miehen kanssa Raisa Lardot asui kolme vuotta Egyptissä miehensä työn takia. Palattuaan Suomeen he joutuivat liikenneonnettomuuteen, jossa mies menetti liikunta- ja puhekykynsä. Raisa Lardotn ensimmäiset kirjat Hän jäi elämään (1973) ja Silmänräpäys ja koko elämä (1975) kertovat onnettomuudesta ja sen jälkeisestä ajasta. Muistelmateos Ripaskalinnut (1978) kertoo elämästä Vepsässä ja evakkoperheenä Suomessa. Lardot on julkaissut 15 teosta, muistelmia, dokumentteja ja romaaneja (1973 – 2006). Kirjojen aiheet nousevat hänen omasta elämästään: lapsuudesta sotavuosina ja pakolaisuudesta, avioliitosta ja avioerosta, sivullisuuden tunteesta ja kaipuusta tulla hyväksytyksi.

2. Vesa Häyrinen: TAPAUS PYÖRÄILIJÄ. Kansi: Jaakko Ollikainen. 1977 Otava. 207-sivuinen sidottu kirja, lukematon, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Tapaus pyöräilijä (1977) on Vesa Häyrisen esikoisromaani. Mies syöksähtää hurjana pyöräänsä kallistaen ulos mutkaisesta alamäestä auringossa punaisena kiiltelevän pyörän ylle kaartuvana taivaansinisenä selkänä ja ruskean kiiltävän hikisen jännittyneinä lihaksina ja valkoisina sukkina, jotka menevät sik-sak sik-sak sik-sak. Menestyvä johtaja irtisanoutuu vakavaraisesta yrityksestä, jättää vaimonsa ja muuttaa askeettiseen asuntoon vailla radiota, televisiota tai kännykkää. Päivisin hän pyöräilee, parikin sataa kilometriä. Mikä saa miehen väsymättä rääkkäämään itseään kuumana väreilevän asfaltin yllä? Arvoituksesta kiinnostuu miehen jäljille palkattu yksityisetsivä Laura, kiinnostuu ohi toimeksiannon. Toistakymmentä vuotta turvallisuusalalla työskennellyt Laura tietää, että niissä hommissa julkisuus merkitsee epäonnistumista. Eikä hän luota kehenkään, sillä hän aistii muutoksen: hän ei enää voi tuntea omikseen firman uusia arvoja ja moraalia. Mutta hän tuntee kivun. Se muistuttaa siitä, kuka hän oli. Ja miten hänen tulisi elää. Vesa Häyrisen omintakeinen romaani kertoo jotain olennaista meidän ajastamme.

"Varakas kotirouva haluaa tietoja naapuriinsa muuttaneesta salaperäisestä pyöräilijä­miehestä ja hakee apua turvallisuus- ja etsiväpalveluja tarjoavalta yritykseltä. Yrityksen johtoportaaseen kuuluva Laura päättää hoitaa helpolta vaikuttavan toimeksiannon itse. Hän kaipaa vaihtelua paperityöhön ja haluaa näyttää, että hänestä on vielä tositoimiinkin. Vesa Häyrisen esikoisromaani alkaa varsin perinteisestä dekkariasetelmasta, mutta edetessään kertomus rönsyilee ja hypähtelee odottamattomiin suuntiin. Vähitellen tarina irtautuu dekkarien kaavoista, eikä vastausten löytäminen olekaan enää yhtä tärkeää kuin itse kysymykset." – Simo Kaupinmäki

Vesa Häyrinen (s. 1960) on helsinkiläinen valtiotieteitten maisteri, joka on erikoistunut Euroopan yhdentymiseen. Hän on julkaissut romaanin Tapaus pyöräilijä (1977).