Reidunn Kiuru: Surun päiväkirja - ja ilon (10.11)
Kuvaus
"Surun kipeää tekevä kohtaaminen, harhailu epätietoisuudessa, itsesääli ja itsesyytökset sekä alituinen kyseleminen vaivät - lopuksi - eheytymiseen. Väsyä ei saanut, ei pysähtyä tienvarteen, vaan jatkaa. Monet eksyttävät sivupolkuni vaikuttavat nyt kaukaa haetuilta ja naiiveilta. Hämäryyden valjettua olin kuin Liisa ihmemaassa, suurin silmin katsomassa aivan uusia maisemia", kirjoittaa Reidunn Kiuru kirjansa esipuheessa.
Kalevi Öivind eli Öffe, Kiurun perheen nuorimmainen, ajautui itsemurhaan 23-vuotiaana. Vaikka vanhemmat olivat neljä vuotta seuranneet pojan tuskaista kamppailua oman mielentasapainonsa puolesta, kuolinviesti tuli odottamatta. Äidin päiväkirjamerkinnät suruvuodelta, kesästä 1982 kesään 1983, kertovat läheisensä menettäneen tunnoista todenmakuisesti ja koskettavaksi. Samalla ne antavat voimaa ja uutta elämänuskoa myös muille surunsa kanssa kamppaileville."
1996. 189 sivua. Sidottu.
