Sakari Karttunen YSTÄVYYS VASTATUULESSA: SUOMEN-NEUVOSTOLIIT

Sakari Karttunen: YSTÄVYYS VASTATUULESSA:SUOMEN-NEUVOSTOLIITON RAUHAN JA YSTÄVYYDEN SEURAN MYRSKYINEN TAIVAL VUONNA 1940. 1966 Tammi. 153-sivuinen sidottu kirja, ehjä kansipaperi, jonka yläreunassa pientä repeämää (ks. kuva), itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Ystävyys vastatuulessa: Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran myrskyinen taival vuonna 1940 (1966) -teos hakee vastausta kysymykseen, olivatko ’pinonpolttajat’ pelkkä ’Pitkänsillan huutosakki’, kuten kesällä 1940 väitettiin, vai olivatko he sen ajattelutavan edelläkävijöitä, joka myöhemmin sai Paasikiven linjan nimen? Tätä kiistanalaista ongelmaa käsittelee Sakari Karttusen tutkimus Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran vaiheista talvisodan jälkeisinä välirauhan vuosina. Kirja alkaa Mauri Ryömän talvisodan aikana ulkoministeri Väinö Tannerille lähettämällä kirpeällä kirjeellä, jossa kiteytyivät ne poliittiset näkemykset ja pääperiaatteet, jotka olivat suuntaa-antavia Ryömän seuraavana kesänä perustaman seuran toiminnalle. Sen jälkeen tekijä selostaa yksityiskohtaisesti seuran myrskyisää taivalta välirauhan muuttuneissa oloissa. Jyrkästi poliittissävyinen siipi saattoi seuran toiminnan perin ahtaalle, mistä puolestaan seurasi levottomuuksia, jotka aikanaan herättivät laajaa huomiota. Karttusen tutkimus valottaa seuran toiminnan ohella monitahoisesti niitä hankalia poliittisia suhdanteita, jotka noina vuosina kahlitsivat mielipiteen muodostusta maassamme.

Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS) perustettiin välirauhan aikana 1940. Toiminta-ajatuksena oli kirjallisuuden julkaiseminen ja kokouksien, juhlien ja esitelmätilaisuuksien järjestäminen. Seuran yhtenä perustajajäsenenä oli Mauri Ryömä, joka oli koko seuran olemassaolon ajan sen puheenjohtajana. Seuran jäsenmäärä nousi nopeasti yli 35 000 jäseneen, ja organisaatio käsitti kaiken kaikkiaan noin 115 paikallisjärjestöä. Osaa sen jäsenistöä pidettiin kommunistien myötäilijöinä tai he olivat lakkautetun kommunistipuolueen entisiä jäseniä. Seura joutui heti perustamisensa jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton väliseksi sisä- ja ulkopolitiikan välikappaleeksi, joko tahallaan tai tahtomattaan Järjestö julistettiin laittomaksi joulukuussa 1940. Sen työn jatkajaksi perustettiin jatkosodan jälkeen Suomi -Neuvostoliitto-seura.

Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran yhtenä perustajajäsenenä oli Mauri Ryömä, joka oli koko seuran olemassaolon ajan sen puheenjohtajana. Mauri Ryömä (1911 – 1958) oli lääkäri ja vasemmistopoliitikko. Hänet valittiin sosiaalidemokraattinen listalta kansanedustajaksi 1936, mutta edustajantoimi lakkautettiin helmikuussa 1937 asepalveluksen suorittamattomuuteen vedoten. Suomen kommunistisen puolueen kansanedustajana hän oli 1945–58. Hän avioitui 1933 runoilija Elvi Sinervon (1913 – 1986) kanssa.