Seinäkrusifiksi ”bénitier” pyhän veden maljalla, Ranska

Old Illusions toivottaa sinut tervetulleeksi antiikkiin ja erikoisten esineiden ihmeelliseen maailmaan! Tämän kohteen myyjänä toimii maamme tyylikkäin antiikin ja erikoisten esineiden putiikki Old Illusions, joka on hieman hämyisempi, mystisempi, sekä tunnelmallisempi antiikkiliike. Tarjoamme Sinulle ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä käsiksi ihmeellisten esineiden maailmaan, joten astu rohkeasti putiikkiimme osoitteessa: http://www.oldillusions.fi

Kohde:

Alkuperä: Ranska
Valmistusajankohta: 1900-luvun alku
Mitat: 24 cm × 13 cm
Materiaali: Mustattu puu / eebenpuu, metallinen corpus ja pyhän veden malja (hopeoitu metalli / messinki)
Kunto: Hyvä, kaunis, tasainen patina ja ajan tuoma arvokas kuluneisuus
Muuta: Tämä ranskalainen seinäkrusifiksi, jossa on integroitu pyhän veden malja (bénitier), on esine, joka kuului aikanaan monien kotien arkeen ja hengellisyyteen. Pyhän veden maljalla varustetut krusifiksit olivat erityisen yleisiä katolisissa ranskalaisissa kodeissa ja niitä pidettiin tyypillisesti sisäänkäynnin läheisyydessä tai makuuhuoneessa, jotta ohikulkija saattoi kastaa sormensa pyhään veteen ja tehdä ristinmerkin päivän aluksi tai ennen nukkumaanmenoa. Metalliosien hienovarainen patina kertoo vuosikymmenten käytöstä ja siitä, että esine on ollut osa todellista hartauselämää.

Krusifiksi – Ristiinnaulitun kuva kristillisessä taiteessa

Krusifiksi on kristillisen taiteen keskeinen esine, jossa kuvataan ristiinnaulittua Kristusta. Sen tunnusmerkki on corpus, Kristuksen ruumis, joka erottaa krusifiksin pelkästä rististä. Krusifiksin muoto ja esitystapa ovat vaihdelleet kristillisen maailman eri perinteissä: läntisessä kirkossa korostuivat kolmiulotteiset veistokset, kun taas itäisessä kirkossa suosittiin kaksiulotteisia, ikonimaisia kuvakrusifikseja. Varhaisimmat tunnetut krusifiksit olivat pieniä ja tarkoitettu altta rikäyttöön. Keskiajalla niiden koko ja merkitys kasvoivat ja kirkoissa alettiin käyttää suuria, usein polykromisia triumfikrusifikseja, jotka sijoitettiin kuorin ja runkohuoneen väliin triumfikaarelle. Näistä tuli sekä liturgisia ja myös visuaalisia keskipisteitä.

Krusifiksien ikonografiassa esiintyy usein lyhenne INRI, joka viittaa latinankieliseen tekstiin Iesus Nazarenus Rex Iudaeorum – ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas”. Raamatun mukaan Pontius Pilatus määräsi tämän kirjoituksen asetettavaksi Kristuksen pään yläpuolelle. Itäisessä perinteessä käytetään usein kreikankielisiä lyhenteitä IC XC, Kristuksen nimen alku- ja loppukirjaimia, sekä alareunassa sanaa nika, ”hän on voittoisa”.

Krusifiksi on vuosisatojen ajan toiminut sekä hartaudenharjoituksen välineenä että teologisena symbolina, joka muistuttaa Kristuksen kärsimyksestä, kuolemasta ja voitosta. Sen muoto ja tyyli kertovat paljon sekä valmistusajankohdasta että kulttuurisesta yhteydestä, jossa se on syntynyt.