talvi-ja jatkosodan aikana maamme siviiliväestö joutui useaan kertaan vihollisen ankarien pommitusten kohteeksi. Tuhoisimpia näistä olivat vuoden 1944 helmikuussa tapahtuneet Helsingin kolme suurpommitusta sekä myöhemmin samana vuonna Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikaan tapahtuneet Elisenvaaran ja Simolan rautatieasemien pommitukset. Tässä teoksessa tarkastellaan Neuvostoliiton ilmavoimien 19-20 kesäkuuta 1944 suorittamaa kolmea Simolan aseman ja sen läheisen Etu-Simolan pysäkin pommitusta. Näissä pommituksissa sai surmansa ja haavoittui evakkomatkalla olleiden naisten, lasten ja vanhusten lisäksi myös suuri määrä sotilaita, työvelvollisia, lottia, kyläläisiä ja venäläisiä sotavankeja. Pommitusten jälkeen vallinneen sekavan tilanteen johdosta niiden uhrien kokonaismäärää tullaan tuskin koskaan saamaan varmuudella selville.

Tämä esitys on ensimmäinen näitä pommituksia sekä niiden syitä ja seurauksia käsittelevä perusteellinen tutkimus. Teos pojautuu pääosin laaja-ain dokumenttiaineistoon kattaen kaikki tapahtumiin tai niiden selvittelyyn osallistuneet suomalaistahot, kuten ilmatorjunnan, ilmavoimat, suojeluskunnan sekä rautatiet. Näiden virallisten tahojen tietoja on täydennetty erilaista historiikeista, muistelmista sekä haastatteluista kootuilla tiedoilla. Niiden kautta tutkimukseen on saatu mukaan myös kuvauksia siitä, millaisena pommituksen alle jääneet henkilöt tilanteen kokivat. Suomalaisen lähdemateriaalin lisäksi kirjoittajien käytettävissä on ollut myös venäläistä lähdemateriaalia, jonka myötä tutkimukseen on saatu sisälettyä kattavasti myös silloisen vihollisen näkemys tapahtumista.

Tutkimuksen pohjana olleen laajan ja monelta taholta kootun aineiston avulla kirjoittajien on ollut mahdollista luoda hyvin yhdenmukainen ja varmennettu kuva noista kahdesta vuoden 1944 kesäkuun järkyttävästä päivästä Simolassa ja Etu-Simolassa.

127 sivua.

Heikki Kauranne- Jukka Vesen.

Nimilehdellä lyijykynällä tehty omiste mikä sutattu lyijykynällä..

Apali-2006