Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja 1886 - 1888
Kuvaus
Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja
Yhteisö Suomalais-Ugrilainen Seura
Suomalais-ugrilainen seura 1886-1888
Journal de la Société finno-ougrienne
Ethnographische Forschungen auf dem Gebiete der finnischen Völkerschaften
Ulkoasu sidottu , kuv. , karttoja , 135 + 184 + 175 sivua
JulkaistuHelsinki : Suomalais-ugrilainen seura 1886 , 1887 ja 1888, yhteissidos
Aiheet
omiste:
Kaarle Leopold Krohn (10. toukokuuta 1863 Helsinki – 19. heinäkuuta 1933 Sammatti[1]) oli suomalainen kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori.
Kaarle Krohn tuli tunnetuksi suomalaisen kansanrunoustieteellisen metodin, ns. historiallis-maantieteellisen metodin, kehittäjänä. Metodilla pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisvaiheita, kulkeutumista ja muuntumista. Metodi perustui saman runon tai sadun eri toisintojen vertailuun. Analysoimalla toisintojen maantieteellistä levinneisyyttä Krohn pyrki rekonstruoimaan runon eri aikoina esiintyneet versiot todennäköistä alkuversiota myöten.
Metodin kehitti alun perin Kaarle Krohnin isä, Helsingin yliopiston kielitieteen professori Julius Krohn. Kaarle Krohn jatkoi isänsä työtä ja teki metodista kansainvälisesti tunnetun. Sitä kutsutaan nykyään paitsi maantieteellis-historialliseksi metodiksi, myös suomalaiseksi tutkimusmenetelmäksi (The Finnish Research Method). Metodia pidetään folkloristiikan ensimmäisenä tieteellisenä menetelmänä.
Tutkimuksillaan Kaarle Krohn pyrki selvittämään kysymystä Kalevalan runojen alkuperästä. Krohn päätyi siihen, että runot olivat syntyneet Länsi-Suomessa, josta ne sittemmin olivat levinneet Karjalaan ja Inkeriin. Aikaisemmissa tutkimuksissaan Krohn oli taipuvainen pitämään runoja pakanallistuneina versioina kristillisistä kertomuksista. Vuonna 1918 ilmestyneessä kaksiosaisessa tutkimuksessaan Kalevalankysymyksiä hän omaksui uuden käsityksen, jonka mukaan runot suurelta osin perustuivat historiallisiin tositapahtumiin.
Krohn otti myös kantaa Kalevalan Sammon alkuperään ja asettui aluksi tukemaan isänsä käsitystä, jonka mukaan Sampo oli aurinko. Myöhemmin hän tarkisti kantaansa ja päätyi 1920-luvulla tukemaan Uno Harvan teoriaa Sammosta maailmanpuu-myytin ilmentymänä. Sammon ryöstöstä kertova runo kuitenkin perustui Krohnin mielestä Gotlantiin tehtyyn ryöstöretkeen.
Krohn oli Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja vuonna 1907.[2]
Kaarle Krohnin veli oli säveltäjä ja musiikintutkija Ilmari Krohn ja sisaria kirjailijat Helmi Krohn ja Aino Kallas. Hänen serkkunsa oli säveltäjä Mikael Nyberg.
