Suomen armeijan marssiopas Itä-Karjalaan 1938

Kuvassa oleva kovakantinen kirja. Vähän käyttökulumaa, mahdollisesti entisen omistajan nimi etusivulla.

Matti Kososen ja Pekka Tuomikosken uusi kirja "Suomen armeijan marssiopas Itä-Karjalaan 1938" kertoo, että suomalaiset varautuivat vuosien ajan Neuvostoliiton puna-armeijan hyökkäykseen. Itä-Karjalasta kertovan salaisen oppaan kokoamisen lisäksi Mikkelissä koulutettiin niin sanottu propagandakomppania, jonka tehtävänä oli kiihottaa kylien väestö kapinaan neuvostohallintoa vastaan.

Suomen armeijan marssiopas Itä-Karjalaan 1938 teos, kertoo ajasta, jolloin Suomi varautui sotaan. Kirjan ovat kirjoittaneet Matti Kosonen ja Pekka Tuomikoski.

Filosofian lisensiaatti, tutkija ja opettaja Matti Kosonen seisoo Pursiseuran huvilana Joensuussa vuosikymmeniä tunnetun suojellun rakennuksen pihassa. 1800-luvun lopulla rakennetun huvilan etupihalla olevassa kivessä on muistolaatta, jossa lukee: "Tästä lähti sotaan päämajan kaukopartio-osasto OsKu vuonna 1941."

– OsKun edeltäjä oli yleisesikunnan tilastotoimiston Sortavalan alatoimisto, joka kokosi nimenomaan tietoja tätä marssiopasta varten, jota hyödynnettiin sekä talvi- että jatkosodassa, Matti Kosonen sanoo.

Neuvostoliiton hyökkäystä pelättiin

Suomen armeijan tiedustelu hankki 1920-luvulta alkaen tietoja siitä, miten Itä-Karjalassa eletään ja mitä siellä tapahtuu. Etenkin 1930-luvulla suomalaiset tekivät innokkaasti tiedustelureissuja rajan taakse selvittääkseen, mitä puna-armeija suunnittelee.

– Suomessa pelättiin Neuvostoliiton hyökkäämistä ja Suomen miehitystä, Kosonen kertoo.

Esimerkiksi Sortavalan alatoimiston johtaja Jonne Aikomus välitti 1930-luvun puolivälissä Itä-Karjalasta tiedon, joka vahvisti, että pelko ei ole aiheeton. Viestin mukaan "Ryssä rakensi maanteitä ja rautateitä kohti Suomen rajaa". Aikomuksella oli parikymmentä agenttia vakoilemassa.