Suomen Malmigeologia metalliset malmiesiintymät

Heikki Papunen , Ilmari Haapala ja Pentti Rouhunkoski
Koko 17,5 x 25cm ja 317 sivua

Melko hyväkuntoinen, painettu 1986

SUOMEN MALMIGEOLOGIA Suomen kallioperä on ollut viime vuosikymmenien aikana tehokkaan malminetsinnän ja tsinnän ja malmintutkimuksen kohteena. Useita merkittäviä malmiesiintymiä onkin kuluvalla vuosisadalla maastamme löydetty, ja niistä tuotetut malmit ovat olleet pitkälle kehittyneen metalliteollisuutemme perusraaka-aineena. Tähän teokseen on koottu tietoa metallisten malmiesiintymien yleisestä luonteesta, mineralogiasta, tutkimusmenetelmistä, malmien synnystä ja luokittelusta sekä Suomen metallisista malmiesiintymistä, malminetsinnästä ja malmien hyväksikäytöstä. Suomen Geologinen Seura on ollut kirjoitustyön toimeksiantajana, ja kirjoittajina ovat eri alojen asiantuntijat. Vaikka teos onkin tarkoitettu korkeakoulujen oppikirjaksi, on se keskeisiltä osiltaan laadittu niin, että myös laaja malminetsinnän harrastajien joukko voisi siitä ammentaa perustietoutta malmeista ja malminetsinnästä. Kansikuva: Outokummun alueen geologinen kartta; laatinut T. Koistinen , Outokumpu Oy, malminetsintä ALKUSANAT Tri Juhani Paakkolan tekemän aloitteen pe- rusteella asetti Suomen Geologisen Seuran hallitus kokouksessaan 24.2.1977 työryhmän käsittelemään suomen kielisen malmigeolo- gian oppikirjan laatimiseen liittyviä kysy- myksiä. Työryhmä antoi 20.12.1977 seuran hallitukselle ehdotuksensa kirjan sisällöstä, kohderyhmästä, kirjoittajista, julkaisutavasta ja toimittajasta. Ehdotuksen mukaan kirja tulisi olemaan ensisijaisesti korkeakoulujen oppikirja, mutta sen tulisi olla kuitenkin niin yleistävästi kirjoitettu, että myös alan harras- tajat voisivat siitä ammentaa tietoa. Toimikunnan ehdotuksen perusteella seuran hallitus nimesi toimituskuntaan prof. Ilmari Haapalan, prof. Heikki Papusen ja tri Pentti Rouhunkosken ja Heikki Papusen päätoimittajaksi. Samalla nimettiin myös eri artikkelien kirjoittajat. Ensimmäinen kokous kirjoittajien kanssa pidettiin toukokuussa 1979. Kirjoittajien laatimien sisällysehdotus- ten pohjalta järjestettiin kysely v. 1980 ja tu- losten perusteella sisältösuunnitelmaa jonkin verran muutettiin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan en- simmäinen käsikirjoitusversio piti laatia ke- sään 1981 mennessä. Vaikka eräät osat käsi- kirjoituksesta saatiinkin toimituskunnan kä- sittelyyn jo v. 1981, jouduttiin ensimmäisen kokonaisen käsikirjoituksen valmistumista odottelemaan vuoteen 1983 saakka. Toimi- tuskunnan työ käsikirjoitusten yhdenmukais- tamisessa ei ole ollut helppo, eikä lopullinen kirjoituksen muoto kaikilta osin vastaa alun-perin asetettuja tavoitteita. Monilukuisen kirjoittajakunnan tuottamien käsikirjoitusten yhteensovittaminen sekä muodon että sisäl- lön suhteen on työllistänyt toimituskuntaa enemmän kuin mitä toimitustyöhön normaa- listi kuuluu. Eräät kustannustoimintaan ja käsikirjoituksen sekä kuvituksen lopulliseen viimeistelyyn liittyneet ongelmat ovat siirtä- neet kirjan valmistumista alkuperäisestä suunnitelmasta eteenpäin. Toimituksellisista syistä ovat useamman henkilön laatimat luvut 3, 4, 6 ja 7 yhdistetty kokonaisuuksiksi. Luvussa 3, malmigeneetti-set tutkimusmenetelmät, on IImari Haapala kirjoittanut fluidisulkeumista, Markku Mäkelä pysyvistä isotoopeista ja Matti Vaasjoki lyijyisotoopeista. Vastaavasti luvussa 4, geologiset prosessit ja malminmuodostus, on Tauno Piiranen kirjoittanut kappaleen magmaattiset malmit, Juhani Paakkola kappaleen kemiallissedimenttisistä malmeista ja Risto Piispanen sedimenttisistä malmeista. Kirjoitusten esitysjärjestys on pyritty tekemään sellaiseksi, että aikaisemmin esitetyn luvun tieto tukee myöhemmin esille tulevaa. Taloudellista tukea tämän kirjan laatimiseen ja painatukseen ovat antaneet Outokumpu Oy:n Säätiö, Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö, Suomen Kirjallisuuden Seu- ra, Suomen geologian kansallinen komitea ja Vuorimiesyhdistys. Kirjan toimitustyö ja tekstin käsittely on tehty Turun yliopiston geologian laitoksessa, jossa myös on laadittu osa kuvituksesta.