SUOMEN SODAT DOKUMENTTEJA ( useampi kappale )

Hyväkuntoiset

Kaikki dokumentit ei kuvissa

KUOLEMANRATA
Hyrynsalmi - Kuusamo Kapearaiteinen Kenttärata 1942-1944
Kuolemanrata - Hyrynsalmi-Kuusamo kapearaiteinen kenttärata 1942-1944. Sodan vuosina 1942-1944 saksalaiset etenivät Pohjois-Suomessa Kuusamon kautta Kiestinkiin asti. Matkaa Kuusamon kirkonkuylästä Neuvosto-venäjälle oli reilut 60 km ja siitä vielä toistasataa kilometriä Kiestingin kauppalaan.
Outoon ja vaikeakulkuiseen korpimaastoon tottumattomina ja puna-armeijan sitkeästä vastarinnasta johtuen saksalaisten eteneminen hidastui heti Suomen itärajan ylityksen jälkeen.
Kiestingin suunnassa taistelevien saksalaisjoukkojen huolto oli hankalien kuljetusyhteyksien takana ja jotakin oli tehtävä yhteyksien turvaamiseksi ...
Kenttärata on erityisesti tuttu Kalle Päätalon romaaneista, missä kenttärata halkoessaan selkosia, Taivalkosken kohdalla ylitti Isonkummun kohdalla Taivalskoski-Jokijärven välisen maantien ja myös kirjailijan lähisukulaisten kohdalla kohtalokkain seurauksin …

ASETAKISSA - Suomalainen Sotilas
Tämä elokuva voisi olla "Dokumenttiaineiston tuntematon sotilas". Elokuva on näyte siitä, mitä tämän päivän sotaveteraanit lähes puoli vuosisataa sitten tekivät ja millaisia he olivat. Se on kertomus siitä, miten sotaa vuosina 1939-1944 käytiin. Se on kertomus sotamiehistä ja kenraaleista ja kaikista heistä siltä väliltä.
Suomalainen sotilas joutui kärsimään sotiemme aikana vilua, nälkää ja kipua. Usein hän joutui sekä fyysisesti että henkisesti suorastaan yli-inhimillisiin ponnistuksiin. Hän kesti ne nurkumatta. Tietysti poikkeuksiakin oli.
Videoelokuva Asetakissa on koottu Pääesikunnan elokuva-arkiston materiaalista. Sen ovat kuvanneet sodanaikaiset TK-miehet, rintamakuvaajat. Heidän kuvaamiaan filmejä näytettiin sotiemme aikana elokuvateattereissa; osaa aineistosta ei ole näytetty koskaan. Nämä ovat dokumenttifilmejä, joiden yhtä kohderyhmää, nuorisoa ei saisi unohtaa.

HYÖKKÄÄVÄT KAMERAT
Hyökkäävät kamerat on julkaisu, joka sisältää Puolustusvoimain uutiskatasaukset jatkosodasta sellaisina kuin aikalaiset ne näkivät. Neljän levyn kokoelma lähes 12 tuntia katsottavaa - on edustava otos elokuvatusta sodasta. Heinäkuun 1941 ja huhtikuun 1942 välillä ilmestyneet
41 Puolustusvoimain ensimmäistä katsausta ovat nähtävissä ensi kertaa sodan jälkeen alkuperäisessä muodossaan. Ekstrat sisältävät sotaa edeltävän ajan Suomi-Filmin uutiskatsaukset ja lähes kaikki jatkosodan ensimmäisen vuoden lyhytelokuvat. Harvinaisen filmin suomalaisista
SS-miehistä taustoi professori Ohto Manninen. Hyökkäysvaihe haluttiin esittää reportaaseina. Katsausten kieli oli peittelemättömän propagandistista eikä selostus vältellyt sotaisaa huumoria tai isänmaallista paatosta.
Katsaukset kuvaavat etenemisen itään: vallatuiksi tulivat vuoden 1941 aikana Sortavala, Viipuri, Aunus, Salla, Äänislinna, Hanko, Kontupohja, Koivisto, Karhumäki ja Poventsa. Aseveljeyttä esiteltiin lukuisissa katsauksissa. Uutismaisuuden korvasi asemasodan rintamien hiljentyessä dokumentaarisuus. Armeijan aselajit saivat tasapuolisen käsittelyn. Myös vallatun alueen olosuhteita ja väestöä kuvattiin. Kotirintamalta kamera poimi sotilaspojat, ilmavalvontalotat ja väestönsuojelijat. Katsausten kuvien takana olivat rintamalla tiedotuskomppanioiden, pääkaupunkiseudulla Valtion tiedotuslaitoksen ja Päämajan TK-kuvaajat. Tekijät olivat suurimmaksi osaksi elokuva-alan tunnettuja konkareita.

KAMERAT ASEMISSA
Kamerat asemissa on julkaisu Puolustusvoimain katsauksista 42-88. Ne avaavat näkökulman jatkosodan vuosiin 1942-1944. Hyökkäävien kameroiden aika päättyy. Elokuvaajat siirtyvät asemasodan aiheisiin. Eri aselajien esittelyjen rinnalla osansa saavat uusi elämä Itä-Karjalassa, kevätkylvöt Syvärin rannalla ja Äänisjärven vepsäläiset juhlat. Vuonna 1942 kamerat käynnistyvät sotapolitiikan huipulla: Hitler ja Mannerheimin kohtaavat Suomessa ja Berliinissä.
Neuvostoliiton suurhyökkäys alkaa kesäkuun 9. päivänä 1944. Aseet puhuvat ja aselepo solmitaan. Puolustusvoimain katsaus 84 siirtyy kuviin Viipurin evakoista. Katsaus Äyräpään taisteluista jää kesken ja aikalaisilta näkemättä.
Kamerat asemissa päättää sotakatsausten sarjan kunnianosoituksena jatkosodan elokuvaajille. Heihin kuuluivat elokuvamme kultakauden kameramiehet: Yrjö Aaltonen, Heikki Aho, Erik Blomberg, Felix Forsman, Olavi Gunnari, Alvar Hamberg, Eino Heino, Eino Itänen, Eino Kari, Kalevi Lavola, Hannu Leminen, Åke Leppä, Erik Lönnberg, Auvo Mustonen, Eino Mäkinen, Risto Orko, Kalle Peronkoski, Uno Pihlström, Sulo Tammilehto, Teuvo Tulio ja Esko Töyri.
Sotakameran näkymiä laventavat valistus- ja kotirintamafilmit. Valitut otteet Finlandia-Katsauksista saattelevat kansakunnan rauhan aikaan. Katsauksen huipentavat harvinaiset värifilmit, jotka tuovat ajan ilmiöt elävinä lähelle.

SODAN ARVET
DVD sisältää dokumentit "Viimeiset ritarit", "Neljä kertomusta helvetistä" sekä "Vaiettu sotavankeus", edellämainitussa järjestyksessä:
Viimeiset Ritarit:
Dokumentissa kolme Mannerheim-ristin ritaria kertoo koruttomasti urotöistään, joista he saivat korkeimman mahdollisen kunniamerkin. Dokumentin hahmoksi nousee nuorin ritareistamme, sotamies Eero Seppänen , joka yhdessä taistelussa, haavoittuneena, tuhosi kuusi vihollisen raskasta panssarivaunua ja näin toiminnallaan esti vihollisen läpimurron.
Seppänen oli myös laskemassa ylipäällikkönsä, marsalkka Mannerheimin hautaan. Samoin hän ehti saattaa haudanlepoon rykmenttinsä komentajan ja ritarimerkkinsä suosittelijan, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin.
Neljä Kertomusta Helvetistä:
On rankka dokumentti, jossa neljä jatkosodan neuvostoliittolaisten sotavangeiksi joutunutta miestä muistelee ankaria kohtaloitaan. Dokumentin keskushenkilö on Esko Boxberg, joka joutui alastomana vangiksi ja useiden päivien raa'an kidutuksen kohteeksi. Useiden vankileirien kautta hänen tiensä johti pahamaineisiin lyijykaivoksiin. Hänet vapautettiin vasta puolitoista vuotta sodan päättyminestä, viiden vankeusvuoden jälkeen 1946
Vaietttu Sotavankeus:
Kuvaa niiden kauppalaivaston merimiesten kohtaloita,, jotka Suomen solmittua erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa keväällä 1944 joutuivat Kolmannen Valtakunnan keskitysleireille SS:n ja Gestapon rahtaamina.
Arasta aiheesta ei vieläkään tahdota puhua, eikä valtiovalta ole muistanut näitä keskitysleirin helvetin kokeneita noin 400 merenkävijää mitenkään. Keskushenkilönä on entinen mirimies Eino Sjöberg, joka kuvailee merimiesten vastaanottoa keskitysleirin portilla: -Täällä te ette edusta mitään kansallisuutta, täällä te olette pelkkiä numeroja ja kun numero pyyhitään yli, mitään ei jää, tervehti leirin komendantti. Sanojen vakuudeksi SS-miehet pieksivät pahasti vanhan , univormussa olleen suomalaisen merikapteenin.

SODAN ARVET II
MTV3:n uutis- ja ajankohtaistoimituksen itsenäisyyspäivänä 2006-2008 kolme esittämää dokumenttia sotiemme muistoa kunnioittaen:
Aseettomana sodassa:
Jatkosodan aikana Suomessa oli yli 200 000 lottaa, joiden työ oli korvaamatonta. Dokumentin keskushahmoksi nousee Marjatta Usva, joka työskenteli Kaatuneiden Evakuointikeskuksessa, jossa kaatuneet puhdistettiin, pestiin ja pantiin arkkuihin ennen viimeistä matkaa. Se oli henkisesti äärimmäisen raskasta työtä. Ohjelma valottaa myös muiden lottien toimintaa.
Rauhan puolesta-sotaa vastaan:
Dokumentti on koruton läpileikkaus Suomen rauhanturvatoiminnasta, sen alkamisesta Suezilla 1956 aina Afganistaniin asti. Ohjelmassa kokeneet rauhanturvaajat kertovat työstään ja vaaratilanteista vaativissa oloissa. Selviää mm. Että Suezille lähtijöillä oli jalkineina monot! Työ Kosovossa, Tsadissa tai Afganistanissa vaatii aivan eri tason varustusta ja koulutusta kuin runsaat 50 vuotta sitten. Ohjelmasta ilmenee millaisten haasteiden edessä rauhanturvaaminen on tänään.
Valkoinen kuolema:
Suomessa vaiettu ja miltei tabu aihe on ollut mamme sotapropaganda Neuvostoliittoon vuosina 1939-44. Valkoinen kuolema paljastaa seikkaperäisesti miten Suomen propaganda kehittyi, kuka siitä vastasi ja keille sekä miten sitä Neuvostoliitossa yritettiin kohdistaa. Talvisodan suurvoittojen myötä suomalaiset saivat propagandansa käyttöön kauhuefektin – pakkasen tappamat neuvostosotilaiden massat! Ohjelma selvittää myös miten propaganda sodan pitkittyessä ensin kehittyi ja sitten muuttui.

SUOMEN PUOLESTA
Taistelu Suomen itsenäisyydestä 1939 - 1945
Suomen puolesta - Taistelu Suomen itsenäisyydestä 1939-1945 dvd dokumentti.
Dvd 1 - Sotien kuvaukset 65min + extrat
Dvd 2 - aitoja tarinoita - 72min (2 x dvd +kirja)
SP-kirja - sodan vaiheet

TALVISODAN KATSAUKSET
Alkuperäiset talvisodan uutiskatsaukset nähdään nyt ensimmäistä kertaa sodan valkokangasesitysten jälkeen. Mukana ovat kaikki kymmenen talvisodan aikaista Puolustusvoimien uutiskatsausta ja yhdeksän Suomi-Filmin uutiskuvaa vuodelta 1939. Oman lisänsä antavat 15 muuta teattereissa esitettyä alkukuvaa, mm. neljä hersyvää sotilaspilaa, kaksi ulkomaista uutisfilmiä sekä nostalginen Vanha Viipurimme kommenttiraidalla varustettuna. Talvisodan filmit ja faktat valottaa tapahtumien ja elokuvien taustoja asiantuntijoiden sanoin ja sodan autenttisin kuvin. Talvisodan ainutlaatuisiin filmeihin sisältyy yhteensä yli 5 1/2 tuntia kansakunnan kohtalon koskettavaa historiaa.
Lisämateriaalit:
Syksyllä 1939 Suomi valmistautui järjestämään vuoden 1940 Kesäolympialaisia. Mutta unelma urheilevan nuorison juhlasta särkyi suursodan uhkakuvien edessä. Kansallinen lehdistö keskitti voimansa henkiseen maanpuolustukseen, ja kamerat valjastettiin kuvaamaan urheilukenttien sijasta sotatantereita. Elokuvien alkukuvina esitetyt uutiskatsaukset muodostivat peilin, josta taisteleva kansakunta saattoi nähdä itsensä ja samastua talvisodan sankaritarinaan.

PETETTY PATALJOONA - Heimopataljoona 3

VENÄLÄISET TULIVAT - Vallityöt Suomen Suuriruhtinaskunnan Aikana 1912-1917

ITSENÄISYYSSODAT KOTISEUDULLAMME - Antreassa ja Vuoksenrannassa
- vapaussota 1918
- talvisota 1939-1940
- jatkosota 1941-1944
Entiseltä kotiseudultamme on löytynyt todisteita yli 10 000 vuoden takaisesta asutuksesta. Me suomalaiset olemme asuneet täällä Suomen niemellä yli 1000 vuotta, mutta vain 90 vuotta olemme saaneet elää itsenäisenä kansana. Siihen saakka olimme naapuriemme Ruotsin ja Venäjän kiistamaana. Ruotsi hallitsi meitä yli 600 ja Venäjä yli 100 vuotta. Ensimmäinen maailmansota avasi mahdollisuuden itsenäistymiseen. Sen toteuttamiseen tarvittiin vapaussota ja sen puolustamiseen kolme sotaa: talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Ne vaativat lähes 130 000 suomalaisen hengen. Näistä neljästä sodasta kolmea käytiin entisellä kotiseudullamme Antreassa ja Vuoksenrannassa.

TEHTÄVÄ OJATJOELLA
Tehtävä Ojatjoella. Eletään elokuuta 1943. Suomalainen kaukopartio on saanut tehtäväkkseen ylittää linja Syvärin asmean kohdalta kahden vihollisdivisioonan välistä tarkoituksenaan tiedustella Vinnitsan ja Ojatjoen seutuja. Ilmakuvausten perusteella oli syytä olettaa että vihollinen oli keskittämässä joukkojaan jotain tulevaa varten.
Kaukopartiosodassa miehet toimivat kykyjensä äärirajoilla. Satojen kilometrien marssimiset ja alituinen vaara joutua kiinni syvällä selustassa kysyivät näiltä kylmähermoisilta ja sitkeiltä sotilailta paljon. Tiedettiin että puna-armeija ei käsitellyt kauniilla tavalla kiinnisamiaan "valkobandiitteja".
Kaikesta huolimatta kaukopartio koostui tuiki tavallisista miehistä. Miehistä jotka sota oli heittänyt samaan paikkaan kokemaan yhdessä sen raadollisuuden ja kylmyyden ikään tai arvoon katsomatta.
Tarina perustuu tositapahtumiin.

TULI JA JÄÄ - Suomen ja Neuvostoliiton Välinen Talvisota

SUOJELUSKUNTA - Isänmaan Puolustaja 1917 - 1944

SUOMEN SODAT - Kesän 1944 Torjuntataistelut
Suomen sodat on mittava historiallinen aineisto, jonka tarkoituksena on kertoa jälkipolville, miten maamme joutui sotaan, mitä sodissamme tapahtui ja kuinka onnistuimme säilyttämään maamme itsenäisyyden. DVD-aineistossa tarkastellaan erikseen yhdeksää kesän 1944 torjuntataistelua Karjalan Kannaksella. Kaikki yhdeksän ratkaisutaistelua alkavat videoesityksellä, joka koostuu autenttisesta filmimateriaalista ja veteraanihaastatteluista. Jo pelkkien videoesitysten avulla saa hyvän käsityksen tapahtumista ja veteraanien tunnelmista taisteluiden aikana. Autenttisen kuva-aineiston lisäksi mukana on runsaasti karttoja ja henkilömatrikkeleita.

VIIMEISEEN MIEHEEN - Laatokan Karjalan Motti- ja Saaristotaistelut 1940
Talvisodassa 1940 käytiin Laatokan Karjalassa armotonta mottisotaa. Neuvostojoukot koettivat huoltaa motteja jäitse, mutta öisin saarten suomalaiset iskivät. Alkoi taistelu saarista. Käsky kuului: viimeiseen mieheen.

SODASTA RAUHAAN 1941 - 1944
Dokumenttielokuva kertoo jatkosodan ratkaisutaisteluista ja siviilien ja poliitikkojen vaikeasta ajasta puun ja kuoren välissä. Kyseessä on suomalainen selviytymistarina siitä, kuinka maa selvisi sodasta hengissä, jatkosodan ratkaisutaisteluista ja siviilien, sotilaiden ja poliitikkojen vaikesta ajasta, asemasodan arjesta, puutteesta ja kekseliäisyydestä, ruokahuollosta, kotirintamasta, desanteista ja partisaaneista - Suomen selviämisestä läpi jatkosodan.
Elokuva käsittelee jatkosodan aikaa ja lisäksi siinä kerrotaan asekätkennästä, sotasyyllisyysoikeudenkäynneistä ja Lapin sodasta. Elokuva päättyy viimeisen sotakorvausjunan lähtöön kohti Neuvostoliittoa.

TIE TAMPEREELLE 1918
Kaksi tuntia kestävä elokuva kertoo Tampereella ja sen ympäristökunnissa talvella ja keväällä 1918 käydyistä sisällissodan taisteluista.
Valkoisten sodanjohto päättää vallata Tampereen 15.3.1918 aloitettavalla hyökkäyksellä. Everstit Wilkman, Wetzer, Hjalmarson ja Linder saivat käskyn aloittaa Tampereen piiritykseen johtavat taistelut Länkipohjan, Vilppulan, Ikaalisten ja Suodenniemen suunnilta.
Taistelujen edetessä piiritysrengas kiristyi päivä päivältä Tampereen ympärille, kunnes valkoinen lippu viimein 6.4. nousi Pyynikin näkötornin huipulle.

PILVENVEIKOT - Sotakertomuksia Ilmasta
Dokumenttielokuva Pilvenveikot kertoo Suomen sotalentäjien kokemuksista sotavuosilta.
Päähenkilöinä ovat kuusi sodanajan lentäjää. Yksi heistä on Kyösti Karhila, joka pääsi 18-vuotiaana Sotaohjaajakurssi 1:lle joulukuussa 1939.
Karhilan päiväkirjan, lentäjien haastattelujen sekä arkistomateriaalien ansiosta historialliset hetket avautuvat nuorten lentäjien kertomuksina.

SOTALAPSET
Dokumenttielokuva kertoo seitsemän lapsen kohtalosta niiden yli 70 000:n joukossa, jotka talvi- ja jatkosodan aikana kulkivat Suomen ja Ruotsin väliä. Elokuva seuraa keskeisten henkilöidensä elämäntarinaa heidän sotalapsuutensa ajan. Kertojat ja heidän tarinansa muodostavat elokuvan juonellisen rakenteen. Päähenkilöt kertovat omista tunteitaan ja ympäröivästä maailmasta niin kuin he itse sen kokivat. Ero vanhemmista, matka toisenlaiseen maailmaan ja uusi perhe kuvaillaan lapsen kokemuksen kautta.
Elokuvan arkistomateriaali piirtää kuvia sota-ajasta ja sen olemuksesta, kahden kansakunnan kokemuksesta. Elokuvan näkökulma on lapsen kertoen lapsen rakkauden tarpeesta. Lapsi hakee sodan myllerryksessä ja suuressa elämän muutoksessa omaa oikeuttaan olla rakastettu ja rakastaa. Lapsen tarpeet ovat vastakkain maailman tilanteen kanssa.
Sotalapsista suuri osa palasi Suomeen (heistä on elossa yhä noin 40 000) - Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin jääneiden määrän on arvioitu olleen 6000 - 15 000, kadonneiden määrää ei tiedetä.
Sotalapset on kertomus suomalaisten historiasta, siitä osasta sotaa, joka ei ole suurten sotaelokuvien aihe, ei taisteluiden vaan kotirintaman historiaa. Elokuva kertoo suomalaisten perheiden todellisuudesta sodassa. Dokumentti toivottavasti auttaa meitä nyt rauhan aikaa eläviä suomalaisia ymmärtämään paremmin niiden kansojen ja ihmisten tilaa, jotka näinä päivinä joutuvat jättämään kotinsa ja lähettämään lapsensa turvaan.
Elokuvan päähenkilöiden tarinat ovat koskettavia ja satuttaviakin, mutta lasten muistoihin on tallentunut myös hauskoja ja lämpimiä hetkiä.

ISÄNMAAN PUOLUSTAJAT - Mannerheim-Ristin Ritarit
Jatkosodassa 1941-1944 ja Lapin sodassa 1945 taisteli eri tehtävissä itsenäisyyttämme turvaamassa noin 600 000 sotilasta. Heistä sodan ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim nimitti nimeänsä kantavan ristin ritareiksi 191 miestä.
Mannerheim-risti oli kunniamerkki, jota ei annettu, saaja nimitettiin kunniamerkin kantajaksi: Mannerheim-ristin ritariksi. On sanottu, että Mannerheim-risti on maailman demokraattisin kunniamerkki. Sen kantajina olivat taistelijat marsalkasta sotamieheen. Millaisia miehiä olivat nämä vajaat parisataa kaikkein urheinta, taitavinta ja jämerintä isänmaan puolustajaa?
Tällä DVD:llä he kaikki ovat läsnä. Erityisen arvokkaaksi levyn tekee taltiointihaastattelut.

SULKU
Suomen ja Viron itsenäistyttyä alkoivat maitten väliset salaiset yhteistyöneuvottelut, joiden tarkoituksena oli sulkea Suomenlahti neuvostoliittolaisilta sota-aluksilta. Sulkusuunnitelmissa oli mukana myös Ruotsin sotilasjohto, joka jäi kuitenkin lopulta taustavoimaksi. Dokumenttielokuvan rungon muodostaa tämän sulun suunnittelu, sotilaallinen varustaminen ja salaiset taisteluharjoitukset maailmansotien välisenä ajanjaksona. Teema kasvaa Suomen ja Viron sotilaallisen yhteistyön kuvaukseksi alkaen valtioitten itsenäistymisestä ja päättyen tähän päivään. Aina Ruotsi ei ole jäänyt pelkäksi taustavoimaksi, vaan esimerkiksi talvisodassa sen apu maallemme oli hyvin huomattava. Myös suomalaisten vapaaehtoisten merkitys Viron vapaussodassa oli merkittävä. Virolaiset vapaaehtoiset, Suomen pojat, antoivat puolestaan oman tärkeän panoksensa Suomen sotaponnisteluille jatkosodan aikana sekä radiotiedustelussa että etulinjassa. Elokuvan pääasiatuntijoita ovat suomalaiset dosentit Jari Leskinen ja Martti Turtola, mutta myös virolaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä tutkijoita kuullaan ohjelmassa. Tapahtumissa mukana olleet veteraanit - Suomenlahden molemmin puolin - antavat historiaan oman lisänsä. Elokuva ei ole puhuvien päitten kavalkadi, vaan siinä näytetään runsaasti vanhaa filmi- ja valokuvamateriaalia."

TÖRNI - Sotilaan Tarina
Suomalainen sotilas saavutti talvi- ja jatkosodan aikana tarunhohtoisen maineen. Maailmalla ihailtiin sotureita, jotka torjuivat jättimäisellä ylivoimalla hyökänneen vihollisen. Heistä yksi oli Mannerheim-ristin ritari no 144, Lauri Törni, joka edelleen on marsalkka Mannerheimin jälkeen tunnetuin ja myös kiistellyin suomalainen sotilas.
Törni oli sotilas joka solultaan. Hän kohosi taisteluissa osoitetun urhoollisuuden ja luontaisen johtamiskykynsä myötä omaa nimeään kantavan osaston johtajaksi. Hän saavutti upseerin arvon kolmessa armeijassa. Hänen päästään luvattiin palkkio, hänet tuomittiin maanpetoksesta. Hänet komennettiin aina sinne, missä tilanne oli pahin. Hän karkasi vankileiriltä ja vankilasta. Hänen tiensä johti Yhdysvaltain armeijaaan ja lopulta Vietnamiin, jossa hänen tarinansa päättyi.
Tämä dokumentti on kattava kuvaus suuresta ja ristiriitaisesta suomalaisesta sotilaasta, joka oli aina uskollinen sille miehelle, joka taisteli hänen vierellään. Monet näistä sotilaista kertovat muistojaan ja näkemyksiään Törnistä, jonka legenda elää yhä vahvana.
Lauri Törniä kuvaavat varmasti nämä sanat, joita Mannerheim käytti talvisodan päättymisen päiväkäskyssään: "Olen taistellut monilla tantereilla, mutta en ole vielä nähnyt vertaisianne sotureita."