Surukirje pienokaisen menehdyttyä, Sauvo 1907

Surukirje, jota ei enää tapaa. Surukirje oli yleensä (ainakin myöhempinä vuosina) taiteltava kirje, johon oli sisälle painettu kutsu vainajan hautajaisiin ja osa kohdista ehkä täytettiin itse. Perheen varoista ja tavoista, sosioekonomisesta asemasta, riippui mm. koristelu ja mitä kirjeeseen sisällytettiin ja kuinka se painettiin.

Tämä po. surukirje on hyvin vaatimaton ja pieni - kyse lienee siitä, että menehtynyt oli pienokainen ja häntä haluttiin muistaa hieman eri tavalla. Kortti ja kirje ovat normaalia pienempiä eikä teksti ole niin jyrkkäää kuin muutoin ehkä olisi.  Pienokaisen haudalle pyydetään väkeä Sauvon hautausmaalle Sunnuntaina Helmikuun 24. p:nä kello 9 a.p. sekä sen jälkeen kirkonmenojen loputtua tulemaan suruhuoneeseen Korpelan Heikkilän tilalle. Allekirjoittajina Olga ja Oscar Achrren.

Kaunis tapa, joka on nykyään jo jäänyt unohduksiin. Tämä surukirje kortteineen on kulkenut Turusta Halikkoon, Ketolaan. Leima Turku 13.2.1907.