Tsaarin ajan kultaristi n 1900th 14k (56) ortodoksi risti AU

Venäjän tsaarin ajan risti antiikkia n. 1800 luvun lopulta. 14k AU, kultaa. Paino 3.3g, pituus n. 40mm, leveys n. 25mm (levein kohta).

Harvinainen kultaristi

Ketjua ei ole.


Venäjän ortodoksista kirkkoa johtaa Moskovan ja koko Venäjän patriarkka. Vuodesta 2009 patriarkan virassa on Kirill, entinen Smolenskin ja Kaliningradin metropoliitta.[1]

Kirillin johdossa on yli 36 000 seurakuntaa, joissa on yhteensä yli sata miljoonaa jäsentä, peräti kolmannes maailman ortodokseista. Toisaalta vain pari prosenttia Venäjän väestöstä käy säännöllisesti ortodoksisissa jumalanpalveluksissa.

Virallisia jäsentilastoja ei kirkolla ole, mutta vuonna 2012 tehtyjen kyselyjen mukaan 41–74 % Venäjän väestöstä samastuu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon tai pitää itseään ortodoksina.[3][4] Vuonna 2010 kirkossa oli 160 hiippakuntaa ja niissä 30 142 seurakuntaa. Piispoja oli 207, pappeja 28 434 ja diakoneita 3 625. Kirkolla oli 788 luostaria, näistä 386 munkkiluostareita ja 402 nunnaluostareita.


Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917. Se sai alkunsa Pietari Suuren aikana, jolloin Venäjä laajeni Baltiasta Tyynellemerelle, ja kesti aina vuoden 1917 helmikuun vallankumoukseen asti, jolloin keisari Nikolai II syrjäytettiin. Keisarikuntaa edelsi Moskovan Venäjä ja seurasi lyhytaikainen Venäjän tasavalta.