Tuomo-Pekka Kalliomäki: PATO MURTUU. Nid. 1991 Orient Expres

Tuomo-Pekka Kalliomäki: PATO MURTUU. Kannen kuva ja karttapiirrokset: Jukka Urho. Kuvitus: Vadim Spiridonov. 1991 Kustannus Oy Orient Express. 93-sivuinen nidottu kirja, ehjä ja siisti, esilehden yläreunassa päiväys ja aikaisemman omistajan nimikirjaimet, ei muita merkintöjä.

Pato murtuu (1991) on ensimmäinen laatuaan oleva tutkimus Suomenlahden itärannalle pitkään suunnitellusta patorakennelmasta. Vaikka pato ei ole [kirjan ilmestyessä] vieläkään valmis, on ajatus sen rakentamisesta käynyt useammankin mielessä jo ennen läheisen suurkaupungin St. Peterburgin - Pietarin perustamista. Pato ja tulviva Neva-joki ovat olennainen osa kaupungin ja sen asujaimiston historiaa. Nykyään tunnetaan yleisesti padon haittavaikutukset koko Itämerelle. Tuomo-Pekka Kalliomäen kirja selvittää minkälaisia ovat ne myytit, uskomukset, historialliset tekijät ja ”asiantuntijalausunnot”, jotka ovat vieneet patohanketta eteenpäin.
_ _ _

Pietarin tulvapato (Kompleks zaštšitnyh sooruženi Sankt Peterburga ot navodneni, "Pietarin tulvasuojelun rakennuskokonaisuus") on Pietarin kaupungin edustalla sijaitseva patoyhdistelmä, joka sulkee taakseen Nevanlahden, Suomenlahden äärimmäisen perukan. Elokuussa 2011 valmistunut 25 kilometrin pituinen patorakennelma on myös ajoväylä lahden poikki: sitä pitkin kulkee kuusikaistainen Pietarin kehätie. Padossa on kaksi aukkoa laivaliikennettä varten ja kuusi veden virtausaukkoa mm. lahden rehevöitymisen estämiseksi. Ensimmäiset ajatukset Pietarin padosta esitettiin 1700-luvulla. Vuonna 1824 Pietaria kohtasi tulva, joka nosti meren pintaa neljä metriä. Padon rakentaminen aloitettiin 1979. Neuvostoliiton hajottua padon rakennustyöt keskeytyivät rahapulaan 1990-luvun alkupuolella. Töiden keskeyttämistä perusteltiin myös ympäristösyillä, kun Pietarin edustan merialueen pelättiin muuttuvan rehevöityneeksi saostusaltaaksi. Vuonna 2001 Venäjän hallitus päätti patotien rakentamisesta. Työtä ovat rahoittaneet myös Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Euroopan investointipankki ja Pohjoismaiden investointipankki; hanke sisältyi EU:n pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusohjelmaan.