Kuvaus

Viktor Salminen: Jaakkiman pitäjän historia I
Kustantaja: Arvi A. Karisto
Kieli: Suomi
Painovuosi: 1967, 2. painos
Sivumäärä: 151
Sidonta: Sidottu, kovakantinen
Kunto: Tyydyttävä

Muuta: Kansien nurkissa pientä kulumaa ja nuhruisuutta.

"Kirjailijasta (Wikipedia):

Viktor Salminen (19. toukokuuta 1861 Kuhmalahti – 19. syyskuuta 1927 Jaakkima) oli suomalainen rovasti ja historioitsija. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta ja opiskeli myöhemmin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Papiksi Salminen vihittiin vuonna 1888. Hän toimi Köyliön kirkkoherrana vuodet 1892–1915 ja sen jälkeen Jaakkiman kirkkoherrana kuolemaansa saakka. Rovastin arvonimi Salmiselle myönnettiin 1919. Hänen poikansa oli vain 17-vuotiaana kuollut runoilija Hannu Viktor Salminen.

Salminen oli innokas paikallishistorian tutkija, joka kirjoitti Köyliön pitäjän historian sekä postuumisti 50 vuotta hänen kuolemansa jälkeen julkaistun Jaakkiman pitäjän historian ensimmäisen osan. Vuonna 1904 Salminen käynnisti arkeologiset kaivaukset Köyliön Kirkkosaarella yhdessä vapaaherra Axel Cedercreutzin kanssa. Hän muu tuotantonsa käsittää lähinnä uskonnollista kirjallisuutta. Lisäksi Salminen kustansi vuonna 1909 hieman aikaisemmin kuolleen poikansa runokokoelman Särkynyt kannel."

Jaakkimasta (Wikipedia):

Jaakkima (ruots. Jakimvaara) on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliittoon 1940 liitetyllä alueella. Kunnan pinta-ala oli 501,9 km², ja sen asukasluku vuonna 1939 oli 8 503. Lahdenpohjan kauppala sijaitsi kunnan sisällä Laatokan rannalla. Pääasiallisin elinkeino oli maatalous, josta sai elantonsa 75 % kunnan asukkaista. Käsityöammatit ja teollisuus työllistivät noin 12 % väestöstä. Lukuisat kotitarvesahat, myllyt, nahkatehdas Metsämiklissä, lastuvillatehdas Nivalla ja tiilitehtaat Miklissä ja Kalinkummussa olivat pienimuotoista teollisuutta Jaakkimassa. Annalan Saha ja puutalotehdas Sorolan kylässä. Se työllisti noin 100 henkeä ja valmisti Suomen ensimmäiset puuelementtitalot ja harjoitti myös vientiä. Lahdenpohjan kauppalassa suurin työllistäjä oli Laatokan Puu ja vaneritehdas.

Jaakkiman evankelisluterilainen seurakunta perustettiin 1600-luvun alkupuolella. Ensimmäinen kirkkoherra oli nimeltään Simon Paganus. Jo ennen luterilaista aikaa Jaakkimassa oli kreikkalaiskatolinen usko ja kirkko Sorolan saaressa ja Miklissä. Miklissä oli ortodoksinen kirkko Kirkkolammen rannalla, ja ortodoksit kuuluivat hallinnollisesti Sortavalan kreikkalaiskatoliseen seurakuntaan. Lahdenpohjan kauppalan evankelis-luterilaiset kuuluivat Jaakkiman seurakuntaan myös kuntaeron jälkeen. Jaakkimassa vaikuttivat myös helluntailaiset ja adventtikirkko.

Jaakkiman Yhteiskoulu (JYK) perustettiin vuonna 1919. Ensimmäiset ylioppilaat kirjoittivat vuonna 1937. Yhteiskoulu jäi talvisodan evakkoon Nokialle, jossa siitä tuli Nokian yhteiskoulu. Jatkosodan aikana JYKin tehtävää jatkamaan perustettiin Lahdenpohjan keskikoulu, joka toimi vuosina 1942-44. Jaakkiman Kristillinen Kansanopisto perustettiin 1929. Sen upea opistorakennus on edelleen olemassa Lahdenpohjassa ja jatkaa kurssimuotoista opetusta nuorisolle. Jaakkiman Kristillinen Kansanopisto oli talvisodan evakossa Heinolassa ja jatkosodan jälkeen se toimi Lemillä, kunnes sai omat uudet toimitilat Ruokolahdella, jossa se toimii edelleen Jaakkiman Opiston nimellä. Jaakkimassa oli myös miesteollisuuskoulu Metsämiklin kylässä kansakoulun naapurissa. Se koulutti nuoria miehiä puusepän ammattiin.

Sodan jälkeen pääosa jaakkimalaisista sijoitettiin Etelä-Pohjanmaalle Seinäjoen ympäristöön."

Asiasanat: historiikki, historia, paikallishistoria, pitäjähistoria, karjala, luovutettu karjala, jaakkima, laatokka, laatokan karjala

Katso myös muut myynnissä olevat edulliset kirjat ja lehdet!
 

Näytä lisää Näytä vähemmän

Osta heti

Sulkeutuu 76 vrk 9 h 45 min
Lisää muistilistalle Poista muistilistalta

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Hintaehdotukset

12 € Sulkeutuu 76 vrk 9 h 45 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.