Val Stöecklein - Grey Life LP

DOT DLP 25004

US 1968

levy Ex

kannet Ex- / Ex

ex Blue Things jäsen

Mollivoittoista mutta aikas hienoa

"Probably one of the saddest albums you'll ever hear."

netistä suomennettuna: Jos en tietäisi paremmin, vannoisin, että Val Stoecklein oli fiktio; 60-luvun erilaisten uhrien sekoitus, joka tuli jonkun aloittelevan kirjailijan tai käsikirjoittajan yliaktiivisesta mielestä. Val onnistui jotenkin ottamaan Nick Draken ylivoimaisen ujouden, Phil Ochsin kaksisuuntaisen mielialahäiriön, Syd Barrettin tuhoisan LSD-kokeilun ja Roky Ericksonin kokemuksen ECT:stä ja yhdistämään ne kaikki yhdeksi todella onnettomaksi sieluksi. Vaikka hän eli vielä neljännesvuosisadan, voidaan perustellusti sanoa, että vuoden 1969 _Harmaan elämä__ aikaan hän oli jo tavoittamaton.

Albumin mestarillista on se, että se hyödyntää kuuntelijan viattomuutta. Albumi on näennäisesti sarja vaarattomia vinjettejä, jotka kertovat rakkaudesta, joka on mennyt pieleen. Aluksi se näyttää ammentavan samaa kuninkaallista melankoliaa kuin Pearls Before Swine . Tuntuu kuin tuijottaisit kaunista, surullista maalausta seinällä.

Mutta kun levy jatkuu, melankolian tunne laajenee eksponentiaalisesti. Tämä ei ole pelkkä tarina katkeransuloisesta erosta. Ei, hän ei tule takaisin! Hän ei rakasta sinua! Hän ei koskaan rakastanut sinua, hän ei halua nähdä sinua enää koskaan, eikä vauva ole sinun! Kun levy päättyy sanoihin "Haluan kuolla!", ainoa vastaus on kylmä, autio hiljaisuus.

Silloin on liian myöhäistä. Kuulija on järkyttynyt paljastuksesta, ettei täällä ole mitään kaunista! _Grey Life_ on autio suomaa, matka Stoeckleinin oman yksityisen helvetin halki! Sen sijaan, että olisit myötätuntoinen hänen kanssaan, etsit kiihkeästi tapaa paeta ennen kuin joudut loukkuun myös täällä! Siellä missä Ochs ja Drake erosivat, Stoecklein kohtaa silkkaa lakkaamatonta tuskaa. Se ei koskaan jättänyt häntä. Tämän tuskallisen albumin kuultuani pelkään, että se ei ehkä koskaan jätä minua!