Viljo Kajava Nuoruuden aamu ja ilta (18.3)

"Viljo Kajavan romaanin päähenkilö on nuori nainen, joka elämässään yksin jääneenä luo katseen menneeseen ja antaa muistojen kulkea silmiensä editse. Hän on vanhan suvun jälkeläinen, vanhempiensa ainoa lapsi. Vauras ja vehmas kartanoympäristö on ollut hänen lapsuutensa maailmaa, siinä maailmassa hän elää edelleenkin läheisten piirin harvennuttua hänen ympärillään. Oikeastaan hän on aina ollut yksin. Hänen muistoissaan on sijaa vain harvoille ihmisille: levottomalle isälle, omaan maailmaansa sulketuneelle äidille, joillekin ystäville. Hänen onnellisimmat lapsuudenmuistonsa liittyvät koulumatkoihin yhdessä naapurin pojan - "Sorsanpojan" - kanssa. Hän kokee ensimmäisen rakkautensa, joka jää hänen ainoakseen. Juuri kun hän on elämältä jotain saamassa, se temmataankin hänen ulottuviltaan: lapsuudenystävä, rakastettu, vanhemmat. Ja niin hän lopulta jää yksin lehtevien puiden maisemaan, autioituneeseen, jo vanhuuttaan rapistuvaan kartanoon, jonka hän aikanaan jättää sinne enää palaamatta.

Viljo Kajavan romaani on naissielun tutkielmana herkkää ja hienoa työtä. Sen kerronnassa tuntuu välitön lyyrillinen kosketus; omalaatuinen, syksyisen kuulas tunnelma levitäytyy sen ihmisten ja maisemien ylle. "Nuoruuden aamu ja ilta" edustaa kertomakirjallisuudessamme epätavallista ilmaisun ja aihekäsittelyn hienostuneisuutta."

1958. 161 sivua. Sidottu.

Kansipaperissa pieni repeämä